* Versaillesista tuli runsaiden juhlien keskipiste, ja kuninkaallisissa juhlissa tarjottiin taidokkaita ruokia, kuten paahdettuja riikinkukkoja ja joutsenpiirakkaa.
* Pasta oli perusruoka, jossa oli alueellisia vaihteluita, kuten tagliatelle Bolognassa ja ravioli Lombardiassa.
* Risottoruoat, usein mereneläviä tai vihanneksia sisältävät, olivat suosittuja.
* Gelato, jäätelön kaltainen pakastejälkiruoka, syntyi Italiasta tänä aikana.
* Naudanliha, lampaanliha ja sianliha olivat yleisiä lihaa, usein paahdettua tai haudutettua yrttien kanssa.
* Piirakat ja vanukkaat olivat suosittuja täytteillä, kuten lihalla, kalalla tai hedelmillä.
* Leipää, sekä valkoista että ruskeaa, kulutettiin laajalti.
* Ale ja siideri olivat suosittuja juomia tuontiviinien ohella.
* Tänä aikana syntyi paella, riisiruoka, jossa on erilaisia liha- ja äyriäisaineksia.
* Churrot, taikinaleivonnaiset, ovat peräisin Espanjasta ja niistä tuli suosittu välipala.
* Gazpacho, kylmä kasviskeitto, oli Andalusiassa perusruoka.
* Turskasta (bacalhau) tuli kansallinen ruokalaji, joka valmistettiin monin eri tavoin.
* Pastéis de nata, vaniljakastike, jossa on hiutaletaikina, peräisin Portugalista.
* Portviini nousi suosioon väkevöitynä viininä.
* Schnitsel, ohueksi jauhettu ja paistettu liha, oli yleinen ruokalaji.
* Gulassi, liha- ja vihannespata, on peräisin Unkarista ja levinnyt Itävaltaan.
* Strudelista, hedelmillä, juustolla tai pähkinöillä täytetty kerrosleipä, tuli suosittu jälkiruoka.
* Kahvi ja suklaa tuotiin Eurooppaan Ottomaanien valtakunnasta.
* Mausteet, kuten muskottipähkinä, kaneli, inkivääri ja pippuri, olivat erittäin arvostettuja ja niitä käytettiin ruokien maustamiseen ja ruoan säilöntään.
* Artisokkia, parsaa ja lehtivihanneksia käytettiin yleisesti.
* Juurikasveja, kuten porkkanoita ja naurisia, käytettiin muhennoksissa ja keitoissa.
* Hedelmät, kuten omenat, päärynät ja viinirypäleet, nautittiin tuoreina tai kypsennettyinä jälkiruokissa.
* Appelsiinit ja sitruunat tuotiin Eurooppaan ja niitä käytettiin erilaisissa resepteissä.
Tämä luettelo ei suinkaan ole tyhjentävä, sillä alueelliset ja vuodenaikojen erot vaikuttivat merkittävästi barokkiajan kulinaariseen maisemaan. Ruoka oli tänä aikana aseman, ylellisyyden ja hemmottelun symboli, mikä heijasti barokin estetiikan ylellisyyttä.