1. Antiillusionistiset sarjat: Brecht hylkäsi realistiset lavasteet ja käytti sen sijaan abstrakteja tai tyyliteltyjä lavasteita etäännyttääkseen yleisön todellisuuden illuusiosta ja rohkaistakseen kriittistä ajattelua. Nämä joukot koostuivat usein yksinkertaisista ja toimivista rakenteista, jotka voitiin helposti järjestää uudelleen edustamaan eri paikkoja.
2. Epälineaariset narratiivit: Brechtin näytelmissä käytettiin usein epälineaarisia kertomuksia, hajanaisia rakenteita ja takakuvia häiritäkseen perinteisiä tarinankerrontatekniikoita. Tämä epäsovinnainen rakenne pyrki estämään yleisön passiivisesti uppoutumasta tarinaan ja rohkaisi heitä aktiivisesti analysoimaan tapahtumia ja teemoja.
3. Alienation Effect (Verfremdungseffekt): Yksi Brechtin abstraktin teatterin keskeisistä piirteistä on "vieraantumisilmiö". Tämä tekniikka sisältää tuttujen tilanteiden tai hahmojen esittämisen tuntemattomalla tai odottamattomalla tavalla, mikä luo irrottautumisen tunteen. Brecht pyrki tällä tavoin rohkaisemaan yleisöä tarkastelemaan ja kyseenalaistamaan näyttämöllä esitettyjä sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia järjestelmiä.
4. Brechtiläiset näyttelijät: Brechtin tuotantojen näyttelijät omaksuivat usein irrallisen, tunteettoman esityksen välttäen emotionaalista samaistumista rooleihinsa. Tämän tyylin tarkoituksena oli estää yleisöä sotkeutumasta emotionaalisesti hahmoihin ja keskittyä sen sijaan analysoimaan näytelmässä tutkittuja sosiaalisia ja poliittisia kysymyksiä.
5. Neljännen muurin murtaminen: Brecht käytti toisinaan neljännen seinän murtamisen tekniikkaa, jossa näyttelijät puhuvat suoraan yleisölle kommentoiden näytelmää tai hahmojaan. Tämä tekniikka korostaa entisestään teatterikokemuksen keinotekoisuutta ja rohkaisee katsojan aktiivista sitoutumista ja kriittistä pohdiskelua esitettyihin teemoihin.
6. Didaktiset elementit: Brechtin abstrakti teatteri sisälsi usein didaktisia elementtejä, kuten lauluja, runoja ja kertosätöjä, jotka välittävät selkeästi näytelmän poliittisen tai sosiaalisen viestin. Nämä elementit vahvistavat näytelmän kasvatuksellisia ja kriittisiä aikomuksia ja saavat katsojan pohtimaan kriittisesti esiin nostettuja asioita.
7. Yhteistyö: Brecht korosti yhteistyötä luovassa prosessissa, jossa näyttelijät, ohjaajat, suunnittelijat ja dramaturgit ovat mukana tuotannon muotoilussa. Tämä yhteistyöhön perustuva lähestymistapa mahdollisti monenlaisia näkökulmia ja vaikutti teatterikokemuksen yleiseen kriittiseen ja analyyttiseen luonteeseen.
Kaiken kaikkiaan Brechtin abstrakti teatteri pyrki haastamaan perinteiset teatterikäytännöt ja houkuttelemaan yleisön kriittiseen ja analyyttiseen yhteiskunnallisten, poliittisten ja taloudellisten kysymysten tutkimiseen, erottaen heidät emotionaalisesta osallisuudesta ja rohkaisevat lisäämään tietoisuutta ja pohdintaa.