2. Koulutus ja vaikutukset: Grieg opiskeli Leipzigin konservatoriossa Saksassa, jossa hän hioi sävellystekniikkaansa ja sai vaikutteita tuolloin vallinneista romanttisista musiikkityyleistä. Hän omaksui myös elementtejä norjalaisesta kansanmusiikista ja perinteisistä melodioista, joista tuli hänen sävellyksiään määrittelevä piirre.
3. Pianokonsertto a-molli: Sävellys ja kantaesitys Griegin pianokonserton a-molli op. 16, vuonna 1869 merkitsi merkittävää käännekohtaa hänen urallaan. Konsertto sai laajaa suosiota, ja sitä pidetään nykyään yhtenä klassisen musiikin ohjelmiston kuuluisimmista ja rakastetuimmista pianokonsertoista. Sen intohimoiset melodiat, virtuoottinen pianokirjoitus ja orkesterin loisto kiehtoivat niin yleisön kuin kriitikotkin.
4. Norjalainen identiteetti musiikissa: Griegin musiikkia juhlitaan usein sen vahvasta norjalaisesta kansallisesta identiteetistä. Hän sisällytti teoksiinsa elementtejä norjalaisista kansanmelodioista, rytmeistä ja harmonioista, jotka resonoivat norjalaisten keskuudessa, jotka etsivät selkeää kulttuurista ilmaisua kasvavan nationalismin aikana. Hänen musiikistaan tuli norjalaisen ylpeyden ja kulttuuriperinnön symboli.
5. Kansainvälinen tunnustus: Griegin suosio ulottui Norjan ulkopuolelle ja tavoitti yleisön kaikkialla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hän aloitti menestyneille konserttimatkoille pianistina, esitti omia sävellyksiään ja saavutti kansainvälistä tunnustusta. Huomattavia esityksiä olivat hänen esiintymisensä Crystal Palacessa Lontoossa vuonna 1888 ja hänen kiertueensa Yhdysvalloissa vuonna 1893.
6. Vertaistunnustus ja yhteistyö: Grieg solmi yhteistyösuhteita muiden aikansa merkittävien taiteilijoiden ja säveltäjien kanssa, mukaan lukien näytelmäkirjailija Henrik Ibsen ja säveltäjä Franz Liszt. Tällaiset yhteistyöt paransivat entisestään hänen mainetta ja esittelivät hänen musiikkiaan laajemmalle yleisölle.
7. Orkesteriteokset: Pianokonserttonsa lisäksi Grieg sävelsi muita merkittäviä orkesteriteoksia, mukaan lukien kaksi Peer Gynt -sviittiään, jotka perustuvat hänen Henrik Ibsenin näytelmään "Peer Gynt" kirjoittamaan satunnaiseen musiikkiin. Nämä sarjat, erityisesti kuuluisa "Morning Mood" -liike ensimmäisestä sarjasta, ovat saavuttaneet laajan suosion, ja niitä esitetään usein konserttisaleissa ympäri maailmaa.
Edvard Griegistä tuli poikkeuksellinen musiikillinen lahjakkuus, innovatiivinen sävellystyyli ja vahva yhteys norjalaiseen kansanmusiikkiin, ja hänestä tuli yksi romantiikan ajan tunnetuimmista säveltäjistä. Hänen musiikkinsa kiehtoo edelleen yleisöä, ja sitä tunnetaan tunnesyvyydestään, teknisestä loistostaan ja kestävästä vetovoimastaan.