Tässä on erittely Kuhnin tärkeimmistä ideoista:
* Normaali tiede: Tiede toimii hallitsevassa "paradigmassa" – joukossa yhteisiä oletuksia, teorioita ja menetelmiä, jotka määrittelevät sen, mitä pidetään laillisena tieteellisenä tutkimuksena.
* Poikkeamat: Tieteen edetessä syntyy poikkeavuuksia tai epäjohdonmukaisuuksia, jotka haastavat nykyisen paradigman.
* Kriisi: Jos nämä poikkeavuudet kasaantuvat eikä niitä voida selittää nykyisellä paradigmalla, syntyy kriisi.
* Tieteellinen vallankumous: Tieteellinen vallankumous tapahtuu, kun esiin tulee uusi paradigma, joka tarjoaa kattavamman ja tyydyttävämmän selityksen poikkeavuuksille. Tästä uudesta paradigmasta tulee sitten hallitseva, mikä johtaa muutokseen siinä, miten tiedettä johdetaan ja ymmärretään.
Kuhnin työn tärkeimmät vaikutukset:
* Haastanut perinteisen näkemyksen tieteen edistymisestä: Kuhn väitti, että tieteellinen kehitys ei ole lineaarista tiedon kertymistä, vaan pikemminkin sarja vallankumouksellisia paradigmojen muutoksia.
* Esitteli ajatuksen suhteettomuudesta: Eri paradigmat ovat usein epäyhtenäisiä, eli ne eivät ole suoraan vertailukelpoisia tai muunnettavissa toisiinsa.
* Korosti sosiaalisten ja historiallisten tekijöiden merkitystä tieteessä: Kuhn väitti, että tieteellistä edistystä ei määritä pelkästään objektiivinen näyttö, vaan siihen vaikuttavat myös sosiaaliset ja historialliset tekijät.
Kuhnin työllä on ollut syvällinen vaikutus tieteenfilosofiaan, tieteen historiaan ja jopa yhteiskuntatieteisiin. Se auttaa meitä ymmärtämään, kuinka tieteellinen tieto kehittyy ja kuinka tieteen luonne muuttuu ajan myötä.