Waterhousen maalaus kuvaa Elainea istumassa huoneessaan saarella. Hän katsoo peiliin, joka heijastaa ulkomaailmaa. Taustalla nuori mies ratsastaa hevosella metsän läpi. Elaine on rakastunut mieheen, mutta hän tietää, ettei hän voi koskaan olla hänen kanssaan.
Maalaus on kaunis ja ahdistava kuvaus onnettomasta rakkaudesta. Se on muistutus siitä, että joskus asiat, joita haluamme eniten, ovat asioita, joita emme voi koskaan saada.
Maalaus oli esillä Royal Academyssa vuonna 1888. Se sai hyvän vastaanoton kriitikoilta, ja se auttoi vakiinnuttamaan Waterhousen yhdeksi viktoriaanisen aikakauden johtavista maalareista.