Vihreässä puutarhassa, jossa unelmat asuvat,
Pehmeä ja leveä kaalitoukka,
Pienet jalat ja niin pieni vartalo,
Ryömii pitkin puhelua huomioimatta.
Se muistelee lehtiä kevyesti heiluen,
Napostelet ja pureskelen koko päivän,
Jättää jälkeensä vihreitä jälkiä,
Toukkien matka, tarina tehtäväksi.
Värit eloisat ja kuviot rohkeita,
Toukka liikkuu, vanha taiteilija,
Mestariteoksen luominen jokaisella lempeällä puremalla,
Elävä kangas, todellinen ilo.
Mutta sisällä piilossa unelma lentää,
Kaipaus kohota, sen näkemisen ulkopuolella,
Levittää siipensä ja syleillä taivasta,
Perhosen unelma, oi niin korkea.
Päivän ja yön läpi toukka kasvaa,
Sen ruumis muuttuu ajan myötä,
Muodostuu krysalis, pyhä tila,
Missä muutos kutoo armon kanssa.
Ja sitten eräänä päivänä se hetki koittaa,
Chrysalis puhkeaa ja uusi elämä kukoistaa,
Esiin tulee perhonen, jolla on niin suuret siivet,
Unelma täyttynyt tässä maagisessa maassa.
Se lepattaa ja tanssii niin kirkkaissa väreissä,
Täytä ilma puhtaalla ilolla,
Toivon symboli ja unelmien toteutuminen,
Kaalitoukka, uudestisyntynyt.