* Kirjoittajan tausta: Heidän sosiaalinen luokkansa, sukupuolensa, etnisyys, uskonto, poliittiset näkemyksensä ja henkilökohtaiset kokemuksensa muokkaavat heidän ymmärrystään tapahtumista ja vaikuttavat valintoihin, joita he tekevät tiedon esittämisessä.
* Kirjoittajan tarkoitus: Miksi lähde on kirjoitettu? Onko tarkoitus tiedottaa, suostutella, viihdyttää tai dokumentoida tapahtumaa? Tarkoitus muokkaa lähteen sisältöä ja sävyä.
* Kirjoittajan yleisö: Kuka on lähteen kohdeyleisö? Tämä voi vaikuttaa lähteen kieleen, yksityiskohtiin ja yleiseen viestiin.
* Historiallinen konteksti: Mitä maailmassa tapahtui lähdettä luotaessa? Tämä voi vaikuttaa kirjoittajan näkemykseen tapahtumista ja tapaan esittää ne.
Analysoimalla näitä tekijöitä historioitsijat voivat saada paremman käsityksen lähteen rajoituksista ja siitä, miten se heijastaa laajempaa historiallista kontekstia. Tämä auttaa heitä:
* Tunnista harha: Kaikki lähteet ovat jossain määrin puolueellisia, ja näkökulman ymmärtäminen auttaa tunnistamaan nämä harhat.
* Tulkitse tietoa kriittisesti: Sen sijaan, että ottaisivat vastaan tiedon nimellisarvolla, historioitsijat voivat arvioida sitä kirjoittajan näkökulmasta.
* Vertaa ja vertaile eri näkökulmia: Analysoimalla useita lähteitä, joilla on erilaisia näkökulmia, historioitsijat voivat saada täydellisemmän kuvan menneisyydestä.
* Luo vivahteikas historiallinen kertomus: Ottamalla huomioon eri yksilöiden ja ryhmien näkökulmat historioitsijat voivat luoda rikkaamman ja tarkemman käsityksen menneisyydestä.
Lyhyesti sanottuna näkökulman ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää historioitsijoille, jotta he voivat arvioida historiallisia lähteitä kriittisesti ja rakentaa täydellisemmän ja tarkemman käsityksen menneisyydestä.