* Quills: Sulkakynät olivat ensisijainen kirjoitusväline 1800-luvulla, ja ne tehtiin hanhien tai muiden suurten lintujen höyhenistä. Höyhenet teroitettiin tiettyyn pisteeseen ja upotettiin mustesäiliöihin kirjoittamista varten.
* Mustesäiliöt: Mustesäiliöt olivat pieniä säiliöitä, joissa oli mustetta, joka oli veden, pigmenttien ja muiden materiaalien seosta. Opiskelijat kastivat sulkakynänsä mustesäiliöön kirjoittaakseen.
* Pergamentti: Pergamentti oli paperityyppi, joka valmistettiin eläinten, kuten lampaiden tai vuohien, nahasta. Pergamentti oli kalliimpaa kuin paperi, mutta se oli myös kestävämpää ja vähemmän todennäköistä repeytymistä.
* Paperi: Paperi valmistettiin puiden massasta, ja se yleistyi 1800-luvulla, kun sen valmistus halpeni. Paperi oli vähemmän kestävää kuin pergamentti, mutta sitä oli mukavampi käyttää.
* Lynät: Lyijykynät keksittiin 1790-luvulla, mutta niitä käytettiin laajalti vasta 1800-luvun puolivälissä. Lyijykynät valmistettiin grafiitista, ja niillä voitiin kirjoittaa paperille ilman mustetta.
Muut tarvikkeet
* Esteet: Liuskeet olivat pieniä, litteitä liuskekiven paloja, joita käytettiin kirjoittamiseen ja piirtämiseen. Opiskelijat kirjoittivat liuskekiven lyijykynillä, ja he voivat pyyhkiä työnsä pyyhkimällä liuskekiven puhtaaksi käsillään tai liinalla.
* torvikirjat: Sarvikirjat olivat pieniä, suorakaiteen muotoisia puukappaleita, jotka peitettiin ohuella sarvikerroksella. Torvikirjoja käytettiin lasten opettamiseen lukemaan, ja ne sisälsivät aakkoset, Herran rukouksen ja muita perustietoja.
* Koululaukut: Koululaukkuja käytettiin koulutarvikkeiden, kuten kirjojen, taulujen ja kynien, kuljettamiseen. Koululaukut valmistettiin usein nahasta tai kankaasta, ja niitä voitiin käyttää olkapäällä tai selässä.
* Liidutaulut: Liitutaulut olivat suuria tummia tauluja, joita käytettiin luokkahuoneissa kirjoittamiseen ja piirtämiseen. Opettajat kirjoittivat liitutaululle liidulla, ja oppilaat kopioivat tiedot muistivihkoonsa.