Edmundin reaktiota, kun hän havaitsi, että Aslan oli tehty kivestä, ei ole kuvattu nimenomaisesti kirjassa. Voimme kuitenkin päätellä hänen tunteensa hänen hahmonkehityksensä ja kohtauksen kontekstin perusteella:
* Pettymys: Edmund oli aluksi suhtautunut skeptisesti Aslanin voimaan ja mahdollisesti toivonut "inhimillisempää" tai vähemmän myyttistä hahmoa. Se, että Aslan oli patsas, olisi voinut vahvistaa hänen epäilystään.
* Sekaannus: Aslanin äkillinen katoaminen ja hänen muuttuminen kiveksi olisi ollut hämmentävää ja hämmentävää Edmundille, varsinkin kun hän oli kokenut Aslanin läsnäolon ja voiman.
* Pelko: Aslanin näkeminen elottomana patsaana saattoi lisätä Edmundin pelkoa vaarasta, jossa hän oli, varsinkin Valkoisen noidan kohtaamisen jälkeen.
* Hyväksyminen: Alkuperäisestä shokista huolimatta Edmund oli lopulta Aslanin uskollinen seuraaja. Hän todennäköisesti hyväksyi tilanteen osana Aslanin suunnitelmaa, vaikka hän ei ymmärtänyt sitä täysin.
Viime kädessä Edmundin reaktio olisi ollut sekoitus pettymystä, hämmennystä, pelkoa ja hyväksyntää. Hän olisi käsitellyt tilannetta pitäen kiinni uskossa, jota hän oli alkanut kehittyä Aslanissa.