1. Dunmoren julistus (1775): Tämä on epäilemättä hänen merkittävin tekonsa. Virginian ja Britannian välisten jännitteiden kasvaessa Dunmore julisti sotatilan ja lupasi vapauden kaikille orjuutetuille henkilöille, jotka liittyivät Britannian joukkoihin. Tämä oli kiistanalainen liike, koska se:
* Rohkaisi orjuutettuja ihmisiä liittymään brittiläiseen asiaan: Tuhannet orjuutetut ihmiset pakenivat Britannian linjoille toivoen vapautta. Tämä heikensi vakavasti Britannian asiaa Virginiassa ja johti epäluottamukseen Britannian ja orjuutettujen väestöjen välillä.
* Suututti entisestään kolonistit: Julistus nähtiin brittien yrityksenä hyödyntää tilannetta omaksi hyödykseen ja kääntää orjuutetut ihmiset omia herrojaan vastaan. Se vahvisti siirtomaa tukea itsenäisyydelle.
2. Norfolkin palaminen (1776): Lordi Dunmore, joka yritti tukahduttaa kapinan Virginiassa, käski polttaa Norfolkin Virginiassa. Tätä tapahtumaa, joka tuhosi suuren satamakaupungin, pidetään brittien merkittävänä tuhotyönä Amerikan vapaussodan aikana.
3. "Lord Dunmoren sota" (1774): Vaikka lordi Dunmoren sota ei liittynyt suoraan Amerikan vallankumoukseen, se oli konflikti Virginian kolonistien ja intiaaniheimojen välillä. Dunmore kuvernöörinä johti kolonistit Shawnee-heimoja ja muita heimoja vastaan yrittäessään laajentaa Virginian aluetta. Tämä konflikti, vaikka se ei liittynyt suoraan vallankumoukseen, lisäsi jännitteitä kolonistien ja Britannian kruunun välillä.
Lordi Dunmoren perintö on monimutkainen. Hän oli lojaali brittiläinen virkamies, mutta hänen toiminnallaan Amerikan vallankumouksen aikana, erityisesti Dunmoren julistuksella, oli merkittävä vaikutus sodan kulkuun ja sillä oli viime kädessä rooli Yhdysvaltojen muodostumisessa.