Tässä on erittely siitä, kuinka hänen työnsä liittyy mainitsemiisi termeihin:
Pragmatismi: Vaikka Duchampin työt haastoivat usein taide-esineiden ja niiden luomisen perinteisen arvon, se ei johdu pelkästään pragmatismista. Hän oli kiinnostunut herättämään ajatuksia ja kyseenalaistamaan taiteen määritelmän sen sijaan, että keskittyisi vain hyödyllisyyteen tai käytännöllisyyteen.
Formalismi: Duchampin töitä voidaan pitää antiformalistisena, erityisesti hänen Valmisteokset. Hän torjui perinteisen keskittymisen käsityötaitoon, estetiikkaan ja muodolliseen kauneuteen ja kyseenalaisti itse käsityksen siitä, mikä on taidetta. Häntä kiinnostivat enemmän työnsä käsitteelliset ja ajatuksia herättävät näkökohdat.
Symbolismi: Vaikka Duchampin työtä voidaan tulkita symbolisesti, se ei ole luonnostaan symbolista tavalla, jolla perinteinen symbolismi pyrkii edustamaan abstrakteja ideoita tai käsitteitä visuaalisten elementtien kautta. Hänen työnsä on usein avoin monille tulkinnoille ja haastaa katsojan osallistumaan omaan analyysiinsä.
Sen sijaan, että Duchampin työ luokiteltaisi näihin liikkeisiin, on tarkempaa kuvata sitä seuraavasti:
* käsitteellinen taide: Hän korosti teoksen taustalla olevaa ideaa, sen merkitystä ja sen herättämiä ajatusprosesseja pikemminkin kuin sen fyysistä muotoa tai perinteisiä taiteellisia tekniikoita.
* Dadaisti: Hänen työnsä jakaa piirteitä dadaismin kanssa, liike, joka haastaa perinteiset taiteelliset tavat ja omaksui absurdiuden, satiirin ja vakiintumisen vastaiset ihanteet.
* Avantgarde: Duchamp oli avantgardin edelläkävijä, joka loi taiteen rajoja ja haastaa tavanomaiset normit.
Loppujen lopuksi Duchampin työ ymmärretään parhaiten ainutlaatuisena ja monimutkaisena tutkimuksena siitä, mitä taide voi olla ja miten se on vuorovaikutuksessa maailman kanssa. Se on sekoitus erilaisia taiteellisia lähestymistapoja, mutta loppujen lopuksi se on parhaiten ymmärrettävissä omin ehdoin osoituksena Duchampin omasta ainutlaatuisesta visiosta ja taiteellisesta filosofiasta.