1. Tietojen hallinta :Poliisiasema käsittelee huomattavan määrän rikosilmoituksiin, tutkimuksiin ja hallinnollisiin prosesseihin liittyviä papereita ja asiakirjoja. Tämä voidaan nähdä eräänlaisena tiedonkäsittelyn ja hallinnan muotona.
2. Todisteiden käsittely ja analysointi :Poliisiasemilla on usein erikoisyksiköitä tai laboratorioita, jotka on omistettu käsittelemään ja analysoimaan rikospaikalta kerättyjä todisteita. Tämä edellyttää erilaisten tekniikoiden ja teknologioiden käyttöä hyödyllisen tiedon poimimiseksi.
3. Lähetys ja viestintä :Poliisiasemilla on välityskeskukset, jotka vastaanottavat hätäpuheluita, hallitsevat radioviestintää ja koordinoivat poliisien lähettämistä. Tätä voidaan pitää operatiivisena toimintona, koska se sisältää koordinoinnin ja resurssien allokoinnin.
4. Rikospaikan tutkinta :Poliisit suorittavat rikospaikan tutkimuksia, joihin kuuluu todisteiden kerääminen ja dokumentointi, mittausten ottaminen ja todistajien lausuntojen kerääminen. Tämä voidaan nähdä tuotannon (tietojen kerääminen) ja toiminnan (tutkiminen ja analysointi) yhdistelmänä.
5. Yhteisöpoliisi ja -toiminta :Poliisiasemat voivat osallistua paikallisiin poliisitoimiin, joihin kuuluu suhteiden rakentaminen paikallisyhteisöön, yleiseen turvallisuuteen liittyvien huolenaiheiden käsitteleminen ja rikosten ehkäisyn edistäminen. Tätä poliisityön osa-aluetta voitaisiin pitää sekä tuotantona (yhteyksien luominen) että toimintana (ohjelmien toteuttaminen).
On tärkeää huomata, että nämä tuotanto- ja toimintatoiminnot eivät ole poliisiaseman ensisijaisia tavoitteita. Poliisityön pääpainopisteet ovat lainvalvonta, yleinen turvallisuus ja rikostentorjunta. Tietyt osa-alueet heidän toiminnassaan voidaan kuitenkin kuvata tuotanto- ja toiminnanohjauskonsepteilla.