* Sodan "viha": Olympolaisten ja titaanien välinen sota personoituu usein raivoavaksi pedoksi, luonnonvoimaksi, joka kuluttaa kaiken tiellään.
* Nälkäinen kaupunki: New York Cityä, viimeisen vastakkainasettelun taistelukenttää, kuvataan usein "nälkäiseksi" ja "vallanjanoiseksi". Tämä henkilöitymä korostaa kaupungin roolia neutraalina toimijana, johon sota lopulta vaikuttaa.
* Maailman "uni": Kun maailmojen väliset esteet heikkenevät, maailman "uni" on uhattuna. Tämä personoi rauhallisuuden ja järjestyksen tunteen, jonka sota häiritsee.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä, ja todennäköisesti muitakin löytyy koko kirjan. Riordan käyttää personifikaatiota korostaakseen tilanteen vakavuutta ja sodan emotionaalista vaikutusta sekä hahmoihin että maailmaan.
On tärkeää huomata, että nämä eroavat personoiduista kreikkalaisista jumalista ja jumalattareista, jotka ovat todellisia olentoja, eivätkä metaforisia esityksiä.