Willylle itsemurha on ulospääsy hänen toivottomasta tilanteestaan. Hänellä on valtavat velat, epäonnistunut avioliitto ja murtunut itsetunto. Hän ei näe muuta tapaa elättää perheensä ja palauttaa ihmisarvonsa kuin riistämällä itseltään henkensä. Hänen kuolemansa vaikuttaa kuitenkin syvästi hänen läheisiinsä.
Biff, Willyn vanhin poika, on syvästi vaikuttunut isänsä itsemurhasta. Hän tuntee olevansa vastuussa Willyn kuolemasta, ja hän kamppailee selviytyäkseen siitä, ettei hän pysty täyttämään isänsä odotuksia. Surunsa kautta Biff kuitenkin löytää lopulta voimaa kohdata sisäiset demoninsa ja tehdä myönteisiä muutoksia elämässään. Hän pystyy löytämään tarkoituksen ja suunnan, vapautuen hänen perhettään vaivanneen pettymyksen kierteestä.
Linda, Willyn vaimo, on myös järkyttynyt hänen itsemurhastaan. Hän jätetään yksin poimimaan palasia heidän särkyneestä elämästään, mutta hän ei suostu luopumaan pojistaan. Lindan horjumaton rakkaus ja tuki Biffiä ja Happyä kohtaan auttaa heitä löytämään tiensä ja rakentamaan elämänsä uudelleen.
Laajemmassa merkityksessä Willyn itsemurha toimii myös kommenttina amerikkalaiselle unelmalle ja sen saavuttamattomuudelle monille yksilöille. Willyn pyrkimys menestyä ja sosiaalinen hyväksyntä johtaa hänen kaatumiseensa korostaen kapitalismin ankaraa todellisuutta ja illuusion ylöspäin suuntautuvasta liikkuvuudesta. Hänen kuolemastaan tulee symboli pettymyksestä ja epätoivosta, joka voi syntyä saavuttamattoman ihanteen tavoittelusta.
Siksi Willyn itsemurha on näytelmän ratkaisu, koska se tuo merkittäviä muutoksia ja seurauksia, jotka ohjaavat tarinan kehitystä ja vaikuttavat mukana olevien hahmojen elämään.