1. Perimyslinjan rikkominen: Jaakob II:n miespuolisen perillisen syntymä merkitsi sitä, että protestanttinen perintölinja Englannin valtaistuimelle katkesi. Englannin voimassa olevien lakien mukaan valtaistuin siirtyisi James II:n protestanttiselle tyttärelle Marialle ja hänen aviomiehelleen William of Orangelle. Tämä poika, katolilainen, olisi nyt ilmeinen perillinen.
2. Katolisen kuninkaan pelot: Katolisen kuninkaan mahdollisuus oli syvästi huolestuttava monille Englannin protestanteille. He pelkäsivät, että katolinen kuningas olisi paavin vaikutuksen alainen ja heikentäisi Englannin uskonnonvapauksia ja mahdollisesti jopa palauttaisi katolilaisuuden hallitsevaksi uskonnoksi. Tätä pelkoa vahvisti James II:n avoin katolilaisuus ja hänen pyrkimyksensä edistää katolisuutta Englannissa.
3. Poliittinen ja uskonnollinen kahtiajako: Pojan syntymä polarisoi entisestään englantilaista yhteiskuntaa uskonnollisilla linjoilla. Protestanttiset ryhmät, jotka olivat jo varovaisia James II:n hallinnosta, pitivät syntymää uhkana tulevaisuudelleen ja kansakunnan vakaudelle.
4. Loistava vallankumous: Jaakob II:n pojan syntymä oli katalysaattori vuoden 1688 kunniakkaalle vallankumoukselle. Protestanttiset johtajat pelkäsivät katolisen perillisen seurauksia ja kutsuivat William of Orangen hyökkäämään Englantiin. Tämä johti siihen, että James II pakeni maasta ja William ja Mary nousivat valtaistuimelle, mikä loi uuden poliittisen järjestyksen.
5. Kriisin perintö: James II:n pojan syntymä jätti pysyvän perinnön Englannin historiaan. Se vahvisti protestanttisen monarkian periaatteen ja edisti perustuslaillisen monarkian kehittymistä, jossa parlamentti rajoitti kuninkaan valtaa. Kriisi korosti myös uskonnollisen suvaitsevaisuuden merkitystä ja tarvetta estää paluu menneisyyden uskonnollisiin konflikteihin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että James II:n pojan syntymä oli merkittävä tapahtuma, joka laukaisi poliittisen ja uskonnollisen kriisin Englannissa, mikä johti kunniakkaaseen vallankumoukseen ja uuteen poliittiseen järjestykseen. Se oli myös voimakas muistutus uskonnonvapauden tärkeydestä ja uskonnollisen suvaitsemattomuuden vaaroista.