Kristillinen humanismi: Erasmus oli yksi kristillisen humanismin johtavista hahmoista, joka korosti klassisen kreikkalaisen ja roomalaisen kirjallisuuden ja filosofian tutkimista keinona ymmärtää Raamattua ja edistää moraalista ja henkistä kehitystä. Hän kritisoi sekä aikansa skolastista teologiaa että protestanttisen uskonpuhdistuksen ylilyöntejä.
Katolisen kirkon uudistus: Erasmus kritisoi korruptiota ja väärinkäytöksiä katolisessa kirkossa ja vaati sen uudistamista. Hän kuitenkin vastusti protestanttisia uskonpuhdistajia, kuten Martti Lutheria, jotka yrittivät erota kirkosta. Erasmus uskoi, että kirkkoa voitaisiin uudistaa sisältä käsin ja edisti vuoropuhelua ja ymmärrystä eri kristittyjen ryhmien välillä.
Koulutus: Erasmus oli intohimoinen koulutuksen puolestapuhuja ja kirjoitti aiheesta laajasti. Hän korosti laajan ja vapaan koulutuksen merkitystä, johon tulisi kuulua klassikoiden, filosofian ja tieteiden opiskelu. Hän kirjoitti myös useita oppikirjoja ja opetuskirjoja, mukaan lukien "De ratione studii" ("Opiskelumenetelmästä").
Sosiaaliset ja poliittiset kysymykset: Erasmus kirjoitti sosiaalisista ja poliittisista kysymyksistä, kuten sodasta, köyhyydestä ja sorrosta. Hän tuomitsi aikansa väkivallan ja julmuuden ja kannatti konfliktien rauhanomaista ratkaisemista. Hän vastusti myös aikansa sosiaalisia ja poliittisia epäoikeudenmukaisuuksia ja vaati uudistuksia.
Elämisen taito: Erasmus kirjoitti useita teoksia, jotka tutkivat elämisen taitoa tai onnen tavoittelua. Näissä teoksissa hän käsitteli itsetuntemuksen, sisäisen rauhan ja maltillisuuden tärkeyttä. Hän kirjoitti myös ystävyyden kasvattamisesta sekä kiitollisuuden ja tyytyväisyyden merkityksestä elämässä.