• Luonnonlaki :Grotius uskoi korkeamman, yleismaailmallisen moraalilain olemassaoloon, joka on olemassa unabhängig minkään inhimillisen auktoriteetin tai positiivisten lakien olemassaoloon. Hän väitti, että tämä luonnonlaki on johdettu ihmisen järjestä ja luonnosta itsestään ja toimii kansainvälisen oikeuden ja etiikan perustana.
• Merenvapaus :Grotius puolusti voimakkaasti merten vapautta haastaen aluevesien ja mare clausumin (suljetut meret) vallitsevat käytännöt. Keskeisessä työssään "Mare Liberum" (Vapaa meri) hän väitti, että meren tulisi olla avoin ja kaikkien kansojen ulottuvilla, mikä mahdollistaa kaupan ja merenkulun esteettä.
• Suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus :Grotius tunnusti suvereniteetin käsitteen ja valtioiden oikeuden hallita itseään ilman ulkopuolista puuttumista. Hän korosti, että on tärkeää kunnioittaa muiden kansojen alueellista koskemattomuutta ja poliittista riippumattomuutta, joka on kansainvälisen oikeuden perusperiaate.
• Just War Theory: Grotius kehitti ja jalosti oikeudenmukaisen sodan teoriaa, jonka tavoitteena oli asettaa kriteerit sille, milloin oli moraalisesti hyväksyttävää turvautua sotaan. Hän väitti, että sotaa tulisi käydä vain viimeisenä keinona ja sen on täytettävä tietyt ehdot, mukaan lukien oikea syy, suhteellisuus ja oikea tarkoitus.
• Sopimuslaki: Grotius osallistui merkittävästi sopimusoikeuden kehittämiseen ja hahmotteli periaatteet, kuten pacta sunt servanda (sopimukset on pidettävä) ja sopimusten pyhyys. Hän korosti sopimusten sitovuutta ja niiden luomia velvoitteita valtioiden välillä.
• Kansainvälisen oikeuden kodifiointi: Grotius uskoi kansainvälisen oikeuden kodifioinnin ja systematisoinnin tärkeyteen. Hänen ponnistelunsa loi perustan kansainvälisen oikeuden nykyaikaiselle kodifioinnille ja muotoili sen kehittämistä erilliseksi tutkimusalaksi.
• Yksilölliset oikeudet ja velvollisuudet: Grotius käsitteli myös yksilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä kysymyksiä kansainvälisen oikeuden puitteissa. Hän väitti, että yksilöillä on tiettyjä perusoikeuksia ja -suojaa, jotka ylittävät valtioiden rajat ja että heidät olisi saatettava vastuuseen teoistaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
Grotiuksen ideat ja periaatteet vaikuttavat edelleen nykyaikaiseen kansainväliseen oikeuteen ja muokkaavat keskustelua muun muassa ihmisoikeuksista, suvereniteetista ja sodankäynnin sääntelystä. Hänen panoksensa kansainvälisen oikeuden alalla on jättänyt pysyvän perinnön ja tehnyt hänestä merkittävän hahmon kansainvälisen oikeusajattelun kehittämisessä.