1. Monsterin näkökulman esittely :
Ennen näitä lukuja hirviö esitettiin ensisijaisesti Victor Frankensteinin ja muiden hahmojen reaktioiden kautta. Lukuissa 11-16 lukija pääsee kuitenkin suoraan käsiksi hirviön ajatuksiin ja tunteisiin. Näin lukija näkee hänet tuntevana, emotionaalisena olentona, joka kykenee kärsimään ja kaipaa kumppanuutta.
2. Hirviön lapsuuteen tutustuminen :
Hirviö pohtii varhaisia kokemuksiaan luomisensa jälkeen ja kuvailee alkuperäistä hämmennystä, pelkoaan ja uteliaisuuttaan. Hän kertoo taisteluistaan selviytyäkseen ja kohtaamisistaan luonnon ja yhteiskunnan kanssa. Tämä näkemys hänen kasvatuksestaan auttaa lukijaa ymmärtämään hirviön motiiveja ja tarjoaa kontekstin hänen toiminnalleen.
3. Empatiaa hirviötä kohtaan :
Hirviön kertomus herättää lukijassa empatiaa, kun hän valittaa eristyneisyyttään ja haluaa rakkautta, ymmärrystä ja paikkaansa yhteiskunnassa. Hänen yksinäisyytensä ja kärsimyksensä tekevät hänestä sympaattisen hahmon, mikä haastaa alkuperäisen käsityksen hänestä puhtaasti hirviömäisenä ja pahana olentona.
4. Yhteiskunnallinen hylkääminen :
Lukija näkee hirviön toistuvia yrityksiä saada yhteys ihmisiin, mutta hänet hylätään ja pilkataan. Hänen halunsa kumppanuuteen ja hyväksymiseen kohtaavat pelkoa ja vihaa, mikä osoittaa yhteiskunnassa vallitsevia ennakkoluuloja ja julmuutta.
5. Mietteitä luonnosta ja ihmisyydestä :
Hirviön kokemukset saavat hänet pohtimaan luonnon ja ihmiskunnan suhdetta. Hän asettaa vastakkain luonnon kauneuden ja harmonian ihmisyhteiskunnan virheiden ja epätäydellisyyksien kanssa ja herättää kysymyksiä hyvyyden ja pahan luonteesta.
6. Yhteiskunnallinen heijastus :
Monsterin kokemusten ja havaintojen kautta Mary Shelley pohtii aikansa yhteiskunnallisia kysymyksiä. Romaani arvostelee sosiaalisia hierarkioita, ennakkoluuloja ja myötätunnon ja ymmärryksen laiminlyönnin seurauksia.
7. Moraalisen näkökulman muuttaminen :
Lukijan moraalinen arvio Victor Frankensteinista ja hirviöstä muuttuu monimutkaisemmaksi. Vaikka Victorin teot ovat edelleen eettisesti kyseenalaisia, lukija voi nyt ymmärtää hirviön motiivit ja toimet vastauksena yhteiskunnalle, joka on hylännyt hänet.
Lopuksi "Frankensteinin" luvut 11-16 muokkaavat lukijan reaktiota hirviöön tarjoamalla oivalluksia hänen sisäiseen maailmaansa ja kokemuksiinsa. Hirviön näkökulman esittäminen inhimillistää hänet, herättää empatiaa ja haastaa alkuperäisen käsityksen hänestä puhtaasti pahana. Mary Shelleyn tutkimus hirviön hahmosta toimii myös yhteiskunnallisten kysymysten kritiikkinä ja korostaa ennakkoluulojen, eristäytymisen ja myötätunnon puutteen seurauksia.