Shelley aloittaa runon kuvailemalla kiiren lentoa ja vertaamalla sitä erilaisiin luonnon esineisiin. Hän sanoo, että lintu nousee "kuin taivaan tähti" ja "kuin ruumiiton ilo" ja että sen lento on yhtä nopea kuin "tulipilvi" ja "siivekäs kukka".
Sitten hän jatkaa ylistystä Skylarkin laululle sanoen, että se on "kuin runoilija piilossa / Ajatuksen valossa" ja että se "siirtelee lauluja" kuin "tähdet yössä". Hän sanoo, että linnun laulu tuo iloa ja inspiraatiota niille, jotka sen kuulevat ja että sillä on voima "opettaa meitä, köyhiä kuolevaisia, pakenemaan".
Shelley päättää runon ilmaisemalla toiveensa olla kuin kiirkku ja pystyä kohoamaan yhtä korkealle kuin se tekee. Hän sanoo:"Opeta minulle puoli iloa / se, että aivosi täytyy tietää", ja hän kuvittelee lentävän "paljon tämän kuolevaisten asioiden sfäärin yläpuolella", missä hän voi vapautua maailman rajoituksista.
"To A Skylark" on kaunis ja lyyrinen runo, joka juhlii luonnon kauneutta ja musiikin voimaa. Se on osoitus Shelleyn taidosta runoilijana ja hänen syvästä arvostuksestaan luontoa kohtaan.