Mikä yhteys Shakespearella oli kuningatar Elisabet 1.:een?

Shakespeare ja kuningatar Elisabet I elivät molemmat samana ajanjaksona, ja vaikka ei ole suoria todisteita heidän tapaamisestaan ​​tai yhteyksistä, on joitain viitteitä siitä, että Shakespeare oli tietoinen kuningattaresta ja hänen valtakunnastaan. Tässä on muutama huomionarvoinen seikka Shakespearen yhteydestä kuningatar Elizabethiin:

Kuninkaallisen hovin holhous:

Shakespearen aikana kuninkaallinen hovi oli merkittävä näytelmäkirjailijoiden ja teatteriryhmien suojeluksessa. Shakespearen yritys, Lord Chamberlain's Men, joka tunnettiin myöhemmin nimellä King's Men, sai kuninkaallisen suojeluksen kuningas James I:ltä, joka seurasi kuningatar Elisabetin kuolemaa vuonna 1603. Tämä suojelus tarjosi taloudellista tukea ja tunnustusta Shakespearen yritykselle.

Historialliset näytelmät ja kuningatar Elisabet:

Shakespearen historialliset näytelmät, erityisesti hänen tetralogiansa, johon kuuluu _Richard II_, _Henry IV, osa 1_, _Henry IV, osa 2_ ja _Henry V_, osoittavat kiinnostusta Englannin historiaa ja monarkiaa kohtaan. Nämä näytelmät kuvaavat tapahtumia, jotka tapahtuivat eri monarkkien, mukaan lukien kuningatar Elisabetin edeltäjien, hallituskauden aikana. Vaikka nämä näytelmät eivät suoraan keskity kuningatar Elisabetin hallituskauteen, ne tarjoavat oivalluksia historialliseen kontekstiin, jossa hän hallitsi.

Gloriana Persona:

Elisabetin kirjallisuudessa ja runoudessa kuningatar Elizabeth kuvattiin usein hyveen, kauneuden ja viisauden symbolina. Tämä idealisoitu persoona tunnettiin "Gloriana"-persoonana, inspiraationa Edmund Spenserin eeppisen runon _Keijukuningatar_ keijukuningatarhahmosta. Vaikka Shakespeare ei nimenomaisesti kirjoittanut näytelmissään Gloriana-persoonasta, hänen aikalaisensa käyttivät usein tätä kuvaa teoksissaan.

Elizabetin hallituskauden juhliminen:

Shakespearen näytelmät kuvaavat kansallisen ylpeyden, juhlan ja Elisabetin aikakauden isänmaallisia tunteita. Esimerkiksi _Henry V_:ssä hän kuvaa englantilaisten joukkojen voittoa Agincourtin taistelussa, joka tapahtui kuningas Henrik V:n, kuningatar Elisabetin edeltäjän, hallituskaudella. Nämä kuvaukset heijastavat ajan isänmaallista henkeä ja viittaavat Shakespearen tietoisuuteen englantilaisten ylpeydestä monarkiaansa kohtaan.

Vaikka Shakespearen ja kuningatar Elisabetin välisestä suorasta yhteydestä ei ole varmaa näyttöä, hänen historialliset näytelmänsä ja Elisabetin aikakauden laajempi kulttuurinen konteksti viittaavat siihen, että hän tunsi monarkian ja kuningatar Elisabetin hallituskauden merkityksen.