Alkusyntymisen lisäksi Shakespearen aikana oli myös joukko muita sääntöjä, jotka ohjasivat perintöä. Esimerkiksi naiset eivät yleensä saaneet periä omaisuuttaan, elleivät he olleet ainoa eloon jäänyt lapsi. Jos mies kuolisi ilman lapsia, hänen omaisuutensa siirtyisi hänen lähimmälle miessukulaiselle.
Alkusyntymissääntöä pidettiin usein epäoikeudenmukaisena, koska se saattoi johtaa nuorempien poikien jäämiseen ilman mitään. Joissakin tapauksissa tämä voi johtaa jopa konfliktiin veljien välillä, sillä nuoremmat pojat saattoivat kokea, että heiltä on huijattu oikeutettu perintö.
Puutteistaan huolimatta primogeniture oli hyväksytty perinnön sääntö Shakespearen aikana, ja sillä oli tärkeä rooli Englannin sosiaalisen rakenteen muovaamisessa.