- Ibn Khaldun pyrki tietoisesti tallentamaan historiaa mahdollisimman tarkasti ja kritisoi perinteisiä historioitsijoita siitä, että he luottivat kuulopuheisiin ja legendoihin.
- Hän pyrki perustamaan kertomuksensa luotettaviin lähteisiin, kuten silminnäkijöiden kertomuksiin, virallisiin asiakirjoihin ja historiallisiin asiakirjoihin.
- ابن خلدون oli myös päättänyt esittää oikeudenmukaisen ja puolueettoman kuvauksen tapahtumista välttäen ennakkoluuloja ja ennakkoluuloja.
2) Laaja fokus ja monitieteinen lähestymistapa:
- Toisin kuin monet aikansa historioitsijat, jotka keskittyivät ensisijaisesti poliittisiin ja sotilaallisiin tapahtumiin, Ibn Khaldun otti historian laajemman näkemyksen.
- Hän syventyi sosiaalisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin tekijöihin väittäen, että nämä olivat välttämättömiä sivilisaatioiden nousun ja laskun ymmärtämiseksi.
- Ibn Khaldunin lähestymistapa oli todella monitieteinen, ja se perustui sosiologiaan, taloustieteeseen, maantieteeseen ja muihin tieteenaloihin.
3) Painotetaan sosiaalisia tekijöitä ja "asabiyyah":
- Ibn Khaldun ehdotti tunnetusti 'asabiyyah' tai sosiaalisen yhteenkuuluvuuden käsitettä avaintekijänä sivilisaatioiden muodostumisessa ja menestyksessä.
- Hän väitti, että vahva ryhmäsolidaarisuuden tunne ja yhteiset arvot ovat välttämättömiä poliittisen vallan vakiinnuttamiseksi ja yhteiskunnallisen järjestyksen ylläpitämiseksi.
- Ibn Khaldunin keskittyminen sosiaalisiin tekijöihin erotti hänet monista nykyajan historioitsijoista, jotka painottivat yksittäisiä johtajia tai jumalallista väliintuloa.
4) Näkemyksiä sivilisaatioiden elinkaaresta:
- Ibn Khaldun esitti uraauurtavan teorian sivilisaatioiden elinkaaresta, ehdottaen, että ne käyvät läpi erilliset kasvun, kypsyyden, laskun ja romahduksen vaiheet.
- Hän analysoi sivilisaatioiden heikkenemiseen ja lopulta romahtamiseen vaikuttavia tekijöitä, mukaan lukien korruptio, ylellisyys ja sisäiset konfliktit.
- Ibn Khaldunin ajatukset sivilisaatioiden dynamiikasta ovat vaikuttaneet moderneihin sosiologisiin ja historiallisiin teorioihin.
5) Vaikutus historiografiaan ja historialliseen metodologiaan:
- Ibn Khaldunin työllä oli syvällinen vaikutus historialliseen tutkimukseen ja metodologiaan.
- Hänen vaatimuksensa tarkkuudesta, objektiivisuudesta ja kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta historiaan asettivat uuden standardin islamilaisen maailman historioitsijoille.
- Monet myöhemmät muslimihistorioitsijat omaksuivat hänen menetelmänsä ja periaatteensa, ja hänen ideoillaan oli myös merkittävä vaikutus eurooppalaiseen historiograafiin.
6) Osallistuminen sosiologiaan ja yhteiskuntatieteisiin:
- Vaikka Ibn Khaldun tunnetaan ensisijaisesti historioitsijana, yhteiskunnan, kulttuurin ja yhteiskunnallisen muutoksen näkemykset ovat tehneet hänestä merkittävän hahmon sosiologian alalla.
- Hänen painotuksellaan ryhmädynamiikkaan, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja sosiaalisten instituutioiden rooliin on ollut suuri vaikutus sosiologisessa ajattelussa.
- Hänen töitään ovat tutkineet ja lainanneet sosiologit ja yhteiskuntatieteilijät eri tieteenaloilla.