Vaikka kirja ei ole liian runollinen, se käyttää kuvaannollista kieltä luomaan ihmeen ja mysteerin tunteen. Tässä on joitain esimerkkejä sivunumeroineen (vuoden 2007 yhdysvaltalaisesta painoksesta):
Vertailut:
* Sivu 41: "Hän oli kaunis kuin auringonnousu." Tämä vertaa naista auringonnousuun korostaakseen hänen kauneuttaan.
* Sivu 52: "Ilma tuntui paksulta kuin siirappi." Tämä vertaus saa aikaan tukahduttavan lämmön tunteen.
* Sivu 101: "...aurinko upposi kuin tulinen pallo horisontin alle." Tämä vertaus herättää elävän kuvan laskevasta auringosta.
Metaforat:
* Sivu 71: "Hän oli kävelevä tiedon tietosanakirja." Tämä metafora korostaa hahmon laajaa tietämystä.
* Sivu 123: "Koe oli haasteiden labyrintti." Tämä metafora vertaa testiä sokkeloon, mikä luo hämmennyksen ja monimutkaisuuden tunteen.
* Sivu 167: "Rakennus oli salaisuuden linnoitus." Tämä metafora korostaa rakennuksen kätkettyä luontoa ja sen sisältämiä salaisuuksia.
Personointi:
* Sivu 14: "Tuuli kuiskasi puiden läpi." Tämä personoi tuulen antamaan sille inhimillisemmän laadun.
* Sivu 87: "Kello tiki kärsimättömästi." Tämä personoi kellon ja luo kiireen tunteen.
Muu kuvaannollinen kieli:
* Sivu 92: "Sanat tanssivat hänen mielessään." Tämä luo kuvien avulla jännityksen ja uteliaisuuden tunteen.
* Sivu 155: "Hiljaisuus oli kuurottavaa." Tämä on oksymoroni, joka korostaa syvää hiljaisuutta.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä. Tarkastelemalla kieltä huolellisesti voit löytää kirjasta paljon enemmän kuvaannollisen kielen tapauksia, mikä edistää sen mukaansatempaavaa ja kiehtovaa ilmapiiriä.