1. Talouden laajentuminen ja ulkomaankauppa:
* Tutkiminen ja kolonisaatio: Kuningatar Elizabeth I rohkaisi tutkimusta ja kolonisaatiota, mikä johti siirtokuntien perustamiseen Pohjois-Amerikkaan (Virginia) ja Karibialle. Tämä laajentuminen toi uusia resursseja, vaurautta ja kauppamahdollisuuksia.
* Merchant Marine: Englannin voimakas kauppalaiva kasvoi merkittävästi, mikä mahdollisti kaupankäynnin muiden Euroopan maiden, Amerikan ja Kaukoidän kanssa. Tämä kauppa toi arvokkaita tavaroita ja vauhditti talouskasvua.
* Lisännetyt kauppareitit: Uusia kauppareittejä avautui, mikä yhdisti Englannin uusille markkinoille ja toimitti maahan tavaroita, kuten mausteita, teetä ja luksustavaroita.
2. Poliittinen vakaus ja vahva johtajuus:
* Kuningatar Elisabetin sääntö: Elisabetin hallituskaudelle oli ominaista vakaus ja vahva johtajuus. Hänen poliittinen taitonsa yhdessä Francis Walsinghamin kaltaisten neuvonantajien kanssa varmisti suhteellisen rauhan ja vaurauden ajanjakson.
* Uskonnollinen siirtokunta: Elisabetin siirtokunta loi maltillisen protestantismin muodon, joka lopetti aiempien hallituskausien uskonnollisen kuohunnan ja edisti kansallista yhtenäisyyttä.
* Reformaatio: Englannin uskonpuhdistus oli johtanut Englannin kirkon itsenäistymiseen Roomasta, mikä mahdollisti kirkon maiden ja varallisuuden takavarikoinnin, mikä vauhditti Englannin taloutta.
3. Kulttuurinen kukoistaminen ja taiteellinen renessanssi:
* Humanistinen koulutus: Renessanssin henki pyyhkäisi läpi Englannin rohkaisemalla koulutusta ja uutta kiinnostusta klassikoita kohtaan. Tämä edisti älyllisen tutkimuksen ja luovuuden ilmapiiriä.
* Taiteen suojelijana: Kuningatar ja aristokratia holhosivat voimakkaasti taiteita, mikä johti kirjallisuuden, musiikin, teatterin ja arkkitehtuurin kukoistukseen. Tämä asiakassuhde loi mahdollisuuksia Shakespearen kaltaisille taiteilijoille, kirjailijoille ja muusikoille.
* The Globe Theatre: Elisabetaikaisen kuuluisan leikkimökin, Globe Theatren, rakentamisesta tuli teatterituotantojen keskipiste ja aikakauden kulttuurin kukoistuksen symboli.
4. Sotilaallinen voima ja kansallinen ylpeys:
* Espanjalaisen Armadan tappio: Englannin voitto espanjalaisesta Armadasta vuonna 1588 vahvisti sen asemaa suurena merivoimana ja lisäsi kansallista ylpeyttä. Tämä voitto antoi Englannille hallinnan meressä, turvaten sen kauppareitit ja valta-aseman Atlantilla.
* Laivaston laajentaminen: Armadan tappio johti lisäinvestointeihin Englannin laivastoon, mikä teki siitä yhden Euroopan vahvimmista.
Shakespearen rooli:
William Shakespeare, syntynyt vuonna 1564, kukoisti tänä vaurauden aikana. Taloudellinen ja kulttuurinen ilmasto tarjosi hänelle mahdollisuuden hioa taitojaan ja tavoittaa suuren yleisön. Hänen näytelmänsä heijastivat ajan sosiaalisia ja poliittisia todellisuutta, ja hänen työnsä vaikuttivat Elisabetin aikakauden taiteelliseen ja kulttuuriseen eloisuuteen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Elisabetin aikakausi oli Englannin huomattavan kasvun aikaa. Taloudellinen laajentuminen, poliittinen vakaus, kulttuurinen kukoistaminen ja sotilaallinen voima ovat kaikki edistäneet kansakunnan vaurautta. Tämä ympäristö tarjosi Shakespearen kaltaiselle lahjakkaalle kirjailijalle ihanteelliset puitteet saavuttaa suuruutta, mikä teki hänen työstään pysyvän todistuksen Elisabetin ajasta.