2. Ota huomioon kirjoittajan tarkoitus. Ymmärrä kirjoittajan tarkoitus ensisijaisen lähteen kirjoittamisessa. Onko se tiedottaa, suostutella vai viihdyttää? Lähteen tarkoitus voi vaikuttaa tekijän näkökulmaan ja esitettävään tietoon.
3. Analysoi kirjoittajan sävyä. Kiinnitä huomiota kirjoittajan sävyyn ja ensisijaisessa lähteessä käytettyyn kieleen. Onko se objektiivinen, subjektiivinen, emotionaalinen vai puolueellinen? Sävy voi paljastaa kirjoittajan asenteen aihetta kohtaan.
4. Tarkista kirjoittajan lähteet. Arvioi lähteitä, joita kirjoittaja käytti väitteidensä tueksi. Ovatko lähteet luotettavia ja luotettavia? Ovatko ne todisteita kirjoittajan väitteille vai heijastavatko ne vain kirjoittajan mielipiteitä?
5. Etsi todisteita puolueellisuudesta. Suhtaudu kriittisesti ensisijaisessa lähteessä esitettyihin tietoihin. Tunnista lausunnot, jotka vaikuttavat yksipuolisilta, liioitelluilta tai perustuvat henkilökohtaisiin uskomuksiin tosiasioihin emmekä.
6. Harkitse historiallista kontekstia. Sijoita ensisijainen lähde sen historialliseen kontekstiin. Ymmärrä aikajakso ja tapahtumat, jotka vaikuttivat kirjoittajan näkökulmaan. Tämä voi auttaa sinua tunnistamaan ennakkoluuloja, joihin vallitseva sosiaalinen, poliittinen tai kulttuurinen ilmapiiri on voinut vaikuttaa.
7. Ole tietoinen omista ennakkoluuloistasi. Tutkijana sinulla voi myös olla ennakkoluuloja, jotka voivat vaikuttaa tulkinaasi ensisijaisesta lähteestä. Ole pohdiskeleva ja tunnusta mahdolliset ennakkokäsitykset ennen lähteen analysointia.
Tutkimalla huolellisesti kirjoittajan taustaa, tarkoitusta, sävyä, lähteitä ja ennakkoluuloja, voit saada syvemmän käsityksen ensisijaisesta lähteestä ja sen mahdollisista rajoituksista. Tämän kriittisen analyysin avulla voit kriittisesti arvioida esitettyjä tietoja ja tehdä perusteltuja johtopäätöksiä.