Kristinuskossa ajatus perisynnistä juontaa juurensa varhaiskristittyihin teologeihin ja kirkkoiseihin, joihin vaikuttivat heprealaisen Raamatun ja Uuden testamentin opetukset. Augustinus Hippo (354-430 jKr.), jota pidettiin usein yhtenä länsimaisen kristinuskon vaikutusvaltaisimmista teologeista, näytteli merkittävää roolia perisynnin opin muovaamisessa. Hän väitti, että ihmiskunta peri synnin ja turmeltuneisuuden tilan, joka johtui ensimmäisen miehen ja naisen, Aadamin ja Eevan, tottelemattomuudesta Eedenin puutarhassa.
Juutalaisuudessa käsite Aadamin synti tai "puun synti" mainitaan myös Tooran kaltaisissa teksteissä, mutta sen tulkinta, merkitys ja seuraukset poikkeavat kristillisestä perisynnistä.
On tärkeää huomata, että kristinuskon ja juutalaisuuden eri uskonnollisilla perinteillä, lahkoilla ja uskontokunnilla voi olla erilaisia näkemyksiä alkuperäisen synnin luonteesta, merkityksestä ja seurauksista.