1. Herättää nostalgiaa tai tuttavuutta. Tuttuun tarinaan viittaamalla kirjoittaja voi luoda lukijassa nostalgiaa tai tuttua tunnetta, mikä voi tehdä tarinasta suhteettoman ja nautinnollisen.
2. Kunnioitus klassiselle tarinalle. Tuttuun tarinaan viittaaminen voi olla myös tapa kirjailijalle osoittaa kunnioitusta klassiselle tarinalle tai kirjailijalle. Tämä voi osoittaa, että kirjoittaja on tietoinen kirjallisesta perinteestä ja on siitä inspiroitunut.
3. Tutun tarinan kumoaminen tai kuvitteleminen uudelleen. Joissakin tapauksissa nykyaikaiset kirjailijat voivat viitata tuttuihin tarinoihin horjuttaakseen tai kuvitellakseen niitä uudelleen. Tämä voidaan tehdä muuttamalla alkuperäisen tarinan asetusta, hahmoja tai juonen tai esittämällä se eri näkökulmasta.
4. Luoda intertekstuaalisuutta. Tuttuun tarinaan viittaaminen voi myös luoda intertekstuaalisuutta, joka on kirjallinen väline, joka luo yhteyden kahden tai useamman tekstin välille. Tämä voi lisätä tarinaan syvyyttä ja merkitystä antamalla lukijalle mahdollisuuden luoda yhteyksiä eri kirjallisuusteosten välille.
Tässä on joitain konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka nykyajan kirjailijat ovat viitanneet teoksissaan tuttuihin tarinoihin:
1. Margaret Atwoodin romaani "The Handmaid's Tale" (1985) viittaa raamatulliseen Gileadin tarinaan.
2. Salman Rushdien romaani "Midnight's Children" (1981) viittaa intialaiseen eeppiseen runoon "Mahabharata".
3. Toni Morrisonin romaani "Beloved" (1987) viittaa orjatarinaan "Olaudah Equianon elämä".
4. Margaret Georgen romaani "Troijalaisen Helen" (2004) kertoo uudelleen kreikkalaisen myytin Troijalaisen Helenasta Helenan näkökulmasta.
5. Karen Thompson Walkerin romaani "The Age of Miracles" (2012) kuvittelee maailman, jossa Maan pyöriminen alkaa hidastua.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, kuinka nykyajan kirjailijat ovat viitanneet teoksissaan tuttuihin tarinoihin. Näihin tarinoihin viittaamalla kirjoittajat voivat luoda nostalgiaa tai tuttua tunnetta, osoittaa kunnioitusta klassiselle tarinalle, horjuttaa tai kuvitella tuttua tarinaa tai luoda intertekstuaalisuutta.