Runossa puhuja J Alfred Prufrock näyttää usein etääntyvän sisällöstä. Hän esimerkiksi käyttää usein epäsuoraa kieltä, kuten viittauksia ja metaforia, puhuessaan tunteistaan ja kokemuksistaan. Tämä voi vaikeuttaa lukijoiden ymmärtämistä, mitä hän todella sanoo. Lisäksi Prufrock näyttää usein olevan epävarma omista tunteistaan, ja hän on usein ristiriidassa itsensä kanssa. Tämä voi vaikeuttaa lukijoiden saamaan selkeää käsitystä siitä, kuka hän on ja mitä hän haluaa.