---
Henry Wadsworth Longfellow'n "Elämän psalmi" on runo, joka rohkaisee lukijoita elämään elämäänsä tarkoituksenmukaisesti ja intohimoisesti ja ottamaan kaiken irti jokaisesta päivästä. Runo alkaa väittämällä, että elämä on lyhyt ja hauras ja että on tärkeää elää sitä täysillä niin kauan kuin voimme. Longfellow kirjoittaa:
"Elämä on todellista! Elämä on tosissaan!
Ja hauta ei ole sen päämäärä;
Pöly sinä olet, pölyksi palaa,
Ei puhuttu sielusta."
Runossa sanotaan edelleen, että meidän ei pidä tuhlata elämäämme joutilaisuuteen tai katumukseen, vaan sen sijaan pitäisi pyrkiä saavuttamaan unelmamme ja vaikuttamaan positiivisesti maailmaan. Longfellow kirjoittaa:
"Taide on pitkä, ja aika on ohimenevää,
Ja sydämemme, vaikkakin jäykkä ja rohkea,
Silti, kuin vaimeat rummut, lyövät
Hautajaiset marssivat hautaan."
Hän myös neuvoo meitä olemaan uskollisia itsellemme ja vakaumuksillemme, emmekä joutuisi muiden mielipiteiden horjuttamiseen. Longfellow kirjoittaa:
"Älä luota tulevaisuuteen, kuinka mukavaa!
Anna kuolleiden menneiden haudata kuolleensa!
Toimi, toimi elävässä nykyhetkessä!
Sydän sisällä ja Jumala o'shead!"
Runo päättyy toimintakutsuun, joka kehottaa elämään elämäämme intohimoisesti ja tarkoituksenmukaisesti ja ottamaan kaiken irti jokaisesta päivästä. Longfellow kirjoittaa:
"Kaikki suurten miesten elämät muistuttavat meitä
Voimme tehdä elämästämme ylevän,
Ja lähdet, jätä taaksemme
Jalanjäljet ajan hiekoilla;
Jalanjäljet, ehkä toinen,
Purjehdus elämäsi juhlallisessa pääosassa,
Surullinen ja haaksirikkoutunut veli,
Nähdään, saa jälleen sydämen."