Rivit 1–12:
Runo alkaa elävällä kuvauksella Kolumbuksesta, joka navigoi merellä vain tähtien ohjaamana. Miller kuvaa hänen matkansa epävarmuutta ja horjumatonta päättäväisyyttä vertaamalla häntä lintuun ja aaveeseen.
Rivit 13–18:
Kun Kolumbus kohtaa valtavan valtameren, hän näkee tulevaisuuden löydökset ja saavuttamansa kunnian. Hän luottaa siihen, että hänen ponnistelunsa johtavat hänelle suuriin palkintoihin.
Rivit 19–24:
Miller siirtää sitten näkökulman uuteen maahan syntyneisiin intiaaniasukkaisiin, jotka näkevät Kolumbuksen saapumisen uteliaana. He tarkkailevat hänen laskeutumistaan ihmeissään, ja puhuja vertaa syntyperäisen havaintoa kondorin lennon katseluun.
Rivit 25–30:
Runo saa mietiskelevän sävyn, pohtien Kolumbuksen matkan merkitystä ja sen vaikutusta historian kulkuun. Miller vertaa Amerikan löytämistä haudattujen aarteiden kaivaa esiin. Hän ehdottaa, että Kolumbuksen matka on paljastanut maanosan sisällä piilevän potentiaalin ja vaurauden, josta eurooppalaiset eivät aiemmin tienneet.
Rivit 31–36:
Näissä rivissä Millerin sävy muuttuu juhlavammaksi. Hän vertaa eurooppalaisia seikkailijoita pesästä lähteviin lintuihin ja kehuu tutkimushenkeä, joka saa heidät tutkimaan uusia alueita. Runon päätteeksi korostetaan ihmeen ja seikkailun tunnetta, joka liittyy uuden maan löytämiseen.
Yleiset teemat:
Joaquin Millerin "Kolumbus" tutkii kunnianhimoa, löytöä ja inhimillistä edistystä. Runo kuvaa Kolumbuksen sinnikkyyttä ja päättäväisyyttä uusien maiden etsinnässä. Se pohtii myös hänen matkansa vaikutuksia ja kuinka se muutti historian kulkua yhdistäen vanhan ja uuden maailman.