* Oxymoron: "The Man He Killed" on oksymoroni, koska se yhdistää kaksi näennäisesti ristiriitaista termiä:"mies" ja "tapettu".
* Personointi: Runo personoi kuoleman "vihollisena", joka "painisi" tappamansa miehen kanssa.
* Aliteraatio: Runo käyttää alliteraatiota rytmin ja virtauksen tunteen luomiseen. Esimerkiksi rivi "Meidän kaikkien vihollinen" käyttää alliteratiivista "f"-ääntä luomaan kiireellisyyden ja ennakkoaavistuksen tunteen.
* Assonanssi: Runo käyttää assonanssia luomaan musikaalisuuden tunnetta. Esimerkiksi rivi "Hän luuli listaavansa loitsun, kuten minäkin" käyttää "i":n assonanttiääntä luomaan kaipuun ja katumuksen tunteen.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä "The Man He Killed" -kirjassa käytetyistä puhekuvioista. Hardyn näiden laitteiden käyttö auttaa luomaan runon, joka on sekä voimakas että liikuttava ja joka välittää vahvan tunteen sodan tragedioista ja turhuudesta.