Sanomalla "hänen tuhkassaan hän valehtelee" Shakespeare merkitsee Kleopatran muuttumista tuhon, kauneuden ja intohimon symboliksi sekä hänen hallituskautensa ja vaikutusvaltansa lopullista loppua. Sanalla "tuhka" on vahva konnotaatio kuolevaisuudesta, rappeutumisesta ja elämän pysymättömyydestä.
Ajatus "tuhkasta" korostaa myös Antonyn ja Kleopatran välisen rakkauden tuhoisaa luonnetta, koska heidän voimakas intohimonsa ja halunsa johtavat molempien romahtamiseen. Tällä lauseella Shakespeare herättää Kleopatran traagisen kohtalon emotionaalisen vaikutuksen ja syvän menetyksen ja lopullisuuden tunteen, joka liittyy hänen kuolemaansa.