Runo alkaa joukolla kysymyksiä, jotka asettavat sävyn tälle meditatiiviselle tutkimusmatkalle. Runoilija kysyy:"Mitä sitten? Nukunko vai kuolenko?" Nämä kysymykset heijastavat eksistentiaalisen mietiskelyn tunnetta, ikään kuin puhuja kamppaisi elämän perusluonteen ja kuoleman mahdollisuuden kanssa.
Browning kuvaa sitten erilaisia hetkiä ja kohtauksia, jotka edustavat ihmisen olemassaolon eri puolia. Hän mainitsee luonnon kauneuden, köyhien kamppailut, taiteilijoiden toiveet, lasten kärsimyksen sekä rakkauden ja ystävyyden siteet. Näiden vinjettien kautta runoilija esittelee monimutkaisen mosaiikin elämän iloista, suruista ja haasteista.
Runon keskeinen teema on kontrasti elämän hetkellisen luonteen ja rakkauden kestävän olemuksen välillä. Browning ehdottaa, että vaikka elämä on luonnostaan ohimenevää, yhteyksillä, joita luomme muihin, ja jakamallamme rakkaudella on pysyvä vaikutus. Rakkaus kuvataan voimana, joka voi ylittää ajan ja kuolevaisuuden rajoitukset.
Runo päättyy hyväksymisen ja toivon tunteeseen, kun puhuja vahvistaa rakkauden ja ystävyyden merkityksen. Viimeinen rivi "Uskon rakkauteen ja ystävyyteen ja sieluun" kiteyttää uskon inhimillisten yhteyksien kestävään voimaan elämän epävarmuuden ja haasteiden keskellä.
"Mitä sitten" on syvällinen ja introspektiivinen runo, joka kutsuu lukijoita pohtimaan omaa olemassaoloaan, pohtimaan elämän ja kuoleman luonnetta sekä arvostamaan rakkauden ja merkityksellisten ihmissuhteiden pysyvää arvoa.