Runon puhuja kutsuu lukijan ratsastamaan kanssaan villihevosella ja lupaa seikkailun, joka vie hänet mukavuusalueensa ulkopuolelle ja antaa heille mahdollisuuden kokea luonnon kesyttämätöntä kauneutta. Villihevonen edustaa kesyttämätöntä henkeä ja kesyttämätöntä osaa itsestämme.
Runo on luonnon ja itsemme villin, kesyttämättömän osan juhlaa ja rohkaisee ottamaan vastaan elämän riskejä ja haasteita, jotta voimme kokea kaiken kirjon inhimillisiä tunteita ja kokemuksia.