Termi "forte piano" on johdettu italian sanoista "kova" ja "pehmeä". Sitä käytetään usein yhdessä muiden dynaamisten merkintöjen kanssa, kuten "ff" (fortissimo, erittäin kova) ja "pp" (pianissimo, erittäin pehmeä).
"Fp" on yleinen dynaaminen merkintä klassisessa musiikissa, ja se löytyy säveltäjien, kuten Beethovenin, Mozartin ja Chopinin teoksista. Sitä käytetään myös jazzissa ja muissa nykymusiikin genreissä.
Sen lisäksi, että sitä käytetään dynaamisena merkintänä, "fp":tä voidaan käyttää myös lyhenteenä sanoista "fingerpicking", kitaratekniikka, joka sisältää kitaran kielten nypimisen sormilla poimin sijaan.