1. Viihde: Radiolähetykset aloittivat kotiviihteen uuden aikakauden. Perheet kokoontuivat radion ympärille kuuntelemaan elävää musiikkia, komediaohjelmia, uutisia ja urheilulähetyksiä. Radio-ohjelmat, kuten "Amos 'n' Andy" ja "The Eddie Cantor Show", tulivat villisti suosittuja ja houkuttelivat miljoonia kuuntelijoita.
2. Kulttuurivaikutus: Radiolla oli ratkaiseva rooli 1920-luvun kulttuurimaiseman muovaamisessa. Se auttoi murtamaan alueellisia kulttuurieroja ja loi kansallisen identiteetin tunteen. Radio-ohjelmat levittivät populaarimusiikkia, trendejä ja elämäntapoja eri puolilla maata edistäen yhteistä kulttuurikokemusta.
3. Mainostaminen ja mainonta: Yritykset ymmärsivät nopeasti radion mahdollisuudet tehokkaana mainonnan työkaluna. Radiomainoksista tuli olennainen osa ohjelmointia, jolloin yritykset tavoittivat suuren yleisön ja markkinoivat tuotteitaan suoraan ihmisten koteihin.
4. Uutiset ja tiedot: Radio mullisti uutisten levittämisen. Uutisohjelmat tarjosivat ajantasaista tietoa ajankohtaisista tapahtumista, jolloin se oli laajemman yleisön saatavilla. Tämä johti tietoisempaan kansalaisuuteen ja lisääntyneeseen yleisön sitoutumiseen poliittisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin.
5. Urheilu: Urheilutapahtumien radiolähetykset toivat live-kommentteja ja pelikohtaista toimintaa ihmisten olohuoneisiin. Tämä lisäsi urheilun suosiota ja loi uusia faneja.
6. Teknologinen kehitys: Radion ja muiden joukkoviestintälaitteiden laaja käyttö vauhditti teknologian kehitystä viestinnässä, elektroniikassa ja lähetyksissä. Tämä loi perustan myöhemmin 1930-luvulla syntyneelle television kehitykselle.
7. Sosiaalinen vaikutus: Joukkomedia vaikutti sosiaalisen käyttäytymisen ja normien muutoksiin. Radio-ohjelmat haastoivat usein perinteiset arvot ja yhteiskunnalliset tavat, mikä johti keskusteluun sukupuolirooleista, seksuaalisuudesta ja kulttuurisesta monimuotoisuudesta.
8. Poliittinen vaikutus: Radiosta tuli vaikutusvaltainen väline poliittisissa kampanjoissa, kun poliitikot tunnustivat sen mahdollisuudet tavoittaa suuria väestöryhmiä. Presidentit, kuten Franklin D. Roosevelt, käyttivät tehokkaasti radiolähetyksiä yhteydenpitoon yleisön "palokeskusteluissa".
9. Koulutus ja oppiminen: Radiota käytettiin myös opetustarkoituksiin. Sekä lapsille että aikuisille suunnatut koulutusohjelmat antoivat arvokasta tietoa eri aiheista ja tarjosivat mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen.
10. Helppokäyttöisyys ja kattavuus: Joukkomediatekniikat, kuten radio, tekivät tiedon, viihteen ja uutisten saataville laajemmalle ihmisjoukolle, mukaan lukien maaseutualueilla asuvat, joilla on saattanut olla rajoitettu pääsy muihin tiedotusvälineisiin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että radion ja muiden joukkoviestimien kasvulla 1920-luvulla oli syvällinen vaikutus yhteiskuntaan, muovaten viihdettä, kulttuuria, mainontaa, uutisten levittämistä ja politiikkaa, samalla kun se vaikutti myös teknologian kehitykseen ja koulutukseen.