Marssibändeillä oli ratkaiseva rooli jazzmusiikin varhaisessa kehityksessä ja levittämisessä. Näin he osallistuivat:
1. Alkuperä: Jazz-musiikki sai alkunsa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa afroamerikkalaisyhteisöissä Etelä-Yhdysvalloissa. Tuona aikana marssibändit olivat laajalti suosittuja näissä yhteisöissä, ja niitä kutsuttiin usein "puhallinsoittokuntiksi" tai "sotilaallisiksi yhtyeiksi". Nämä bändit esiintyivät usein paraateissa, juhlissa ja muissa yhteisön tapahtumissa.
2. Jazzin varhaiset pioneerit: Monet tunnetut varhaiset jazzmuusikot, kuten Louis Armstrong, Charlie Parker ja Dizzy Gillespie, aloittivat marssiyhtyeissä. He oppivat soittamaan instrumenttejaan ja kehittivät musiikillisia taitojaan näissä bändeissä, mikä tarjosi alustan heidän kykyjensä vaalimiseen.
3. Improvisaatio ja kutsu ja vastaus: Marssibändit käyttivät usein soitto- ja vastausmalleja ja rohkaisivat muusikoita improvisoimaan ja soolomaan esiintymisen aikana. Nämä käytännöt loivat pohjan jazzmusiikin keskeiselle improvisaatiolle.
4. Rytmiset kuviot: Marssibändimusiikin rytminen perusta vahvoine taktineen ja synkopoituneine kuvioineen vaikutti jazzille ominaisen rytmisen kompleksisuuden kehittymiseen.
5. Yhteissoitto: Marssibändit loivat ryhmätyön tunnetta, kurinalaisuutta ja yhtyesoittotaitoja. Myöhemmin jazzmuusikot käyttivät näitä taitoja perustaessaan pieniä ryhmiä ja big bandeja.
6. Liikkuvuus ja siirrettävyys: Marssibändit pääsivät helposti siirtymään paikasta toiseen, mikä soveltui hyvin jazzmusiikin levittämiseen eri alueille. He palvelivat liikkuvina lähettiläinä kantaen jazzin ääniä niiden yhteisöjen rajojen ulkopuolelle, joissa se syntyi.
7. Kulttuurivaihto: Marssibändeillä oli tärkeä rooli kulttuurivaihdon edistämisessä eri yhteisöjen ja etnisten ryhmien välillä Yhdysvalloissa. Esiintyessään erilaisissa tapahtumissa ja paikoissa he tavoittivat laajemman yleisön ja esittelivät ihmisiä erilaisille musiikillisille perinteille.
8. Vaikutus instrumentointiin: Marssyhtyeissä yleisesti käytetyistä soittimista, kuten trumpeteista, pasuunaista, saksofoneista ja klarineteista, tuli olennainen osa jazzyhtyeiden instrumentointia.
Kaiken kaikkiaan marssibändit tarjosivat hedelmällisen ympäristön jazzmusiikin kasvulle, tarjoten muusikoille mahdollisuuksia kehittää taitojaan, kokeilla uusia ääniä ja jakaa musiikkiaan maailman kanssa.