Albumit ovat usein teemallisia, ja ne voivat sisältää kappaleita, jotka liittyvät toisiinsa tyylin, tunnelman tai aiheen suhteen. Albumit voivat sisältää myös bonuskappaleita, jotka ovat kappaleita, jotka eivät sisälly pääalbumiin, mutta julkaistaan sen mukana.
Termiä "albumi" voidaan käyttää myös viittaamaan kokoelmaan kappaleita, jotka eivät välttämättä ole samalta artistilta. Esimerkiksi kokoelmaalbumissa voi olla kappaleita useilta eri esittäjiltä tai ääniraita-albumi voi sisältää kappaleita elokuvasta tai TV-ohjelmasta.
Albumin historia juontaa juurensa musiikkitallenteiden alkuaikaan. 1800-luvun lopulla Emile Berliner keksi gramofonin, joka mahdollisti fonografilevyjen massatuotannon. Tämä johti albumin kehittämiseen keinona järjestää ja myydä fonografilevyjä.
1900-luvun alussa albumeista tuli yhä suositumpi tapa esitellä muusikon töitä. Albumit antoivat muusikoille mahdollisuuden esittää suurempi määrä töitä kuin yhdellä fonografilevyllä oli mahdollista, ja ne antoivat myös muusikoiden hallita kappaleidensa järjestystä.
1950-luvulla pitkään soivan levyn (LP) keksiminen johti albumimarkkinoiden nousuun. LP-levyt sallivat pidemmät albumit, ja ne tarjosivat myös paremman äänenlaadun kuin fonografilevyt.
1980-luvulla CD-levyn (CD) käyttöönotto johti albumimarkkinoiden laskuun. CD-levyt olivat kannettavampia kuin LP-levyt, ja ne tarjosivat myös paremman äänenlaadun. Viime vuosina kiinnostus vinyylilevyjä kohtaan on kuitenkin herännyt uudelleen ja albumeista on jälleen tulossa suosittu tapa esitellä muusikon töitä.
Nykyään albumeja julkaistaan useissa eri muodoissa, mukaan lukien CD-levyt, vinyylilevyt ja digitaaliset lataukset. Albumeja voi ostaa levykaupoista, verkkokaupoista ja suoratoistopalveluista.