1. Sävelkorkeus: Sävelkorkeus viittaa äänen korkeuteen tai matalaan tasoon, joka määräytyy ääniaaltojen taajuuden mukaan. Se esitetään usein nuotteilla sauvassa, jossa korkeampia sävelkorkeuksia edustavat nuotit, jotka on sijoitettu korkeammalle sauvan päällä, ja matalampia sävelkorkeuksia alemmilla sävelillä.
2. Sävelmä: Melodia on sarja säveliä, jotka muodostavat musiikillisen lauseen, rivin tai idean. Se on se osa musiikista, joka muistetaan helpoimmin ja usein lauletaan tai soitetaan pääsoittimella tai äänellä.
3. Harmonia: Harmonialla tarkoitetaan useiden sävelkorkeuksien tai nuottien yhdistelmää samanaikaisesti. Se luo täyteläisemmän, täyteläisemmän äänen ja auttaa tukemaan ja tehostamaan melodiaa. Soinnut, jotka ovat yhdessä soitettavia nuottien ryhmiä, ovat harmonian olennainen osa.
4. Rytmi: Rytmi on musiikin lyöntien ja taukojen malli. Se sisältää keston, aksenttien ja nuottien ryhmittelyn, mikä antaa musiikille liikkeen ja pulssin tunteen. Rytmi voi olla yksinkertainen tai monimutkainen, ja se muodostaa usein musiikin perustan.
5. Tempo: Tempo tarkoittaa nopeutta, jolla musiikkikappaletta soitetaan. Se osoitetaan yleensä erityisellä merkinnällä, kuten "allegro" (nopea), "andante" (kohtalainen) tai "largo" (hidas). Tempo voi vaikuttaa musiikkikappaleen yleiseen tunnelmaan ja luonteeseen.
6. Dynamiikka: Dynamiikka viittaa musiikin äänenvoimakkuuden tai äänenvoimakkuuden vaihteluihin. Ne ilmaistaan musiikillisilla symboleilla, kuten "forte" (kova), "piano" (pehmeä) tai "crescendo" (kovempi) ja "decrescendo" (hiljentyy). Dynamiikkaa voidaan käyttää luomaan kontrastia, muotoilemaan lauseita ja lisäämään ilmaisua musiikkiin.
7. Sävy: Sävy on äänen ainutlaatuinen laatu tai "väri", jonka avulla voimme erottaa erilaiset äänet tai instrumentit. Se riippuu äänessä olevista ylisävelistä ja harmonisista, ja siihen vaikuttavat sellaiset tekijät kuin soittimen rakenne, materiaalit ja soittotekniikka.
8. Tektuuri: Tekstuurilla tarkoitetaan musiikkikappaleen yleistä ääntä ja tiheyttä. Se määräytyy soitettavien äänien tai instrumenttien lukumäärän, niiden yhdistämisen ja nuottien välisen etäisyyden perusteella. Tekstuuria voidaan kuvata paksuksi, ohueksi, täyteläiseksi, harvaksi, homofoniseksi (yksi päämelodia säestyksen kanssa) tai polyfoniseksi (useita itsenäisiä melodioita).
9. Lomake: Musiikin muoto viittaa musiikkiteoksen rakenteelliseen järjestykseen. Se sisältää osien järjestelyn, kuten johdannon, säkeen, kuoron, sillan ja koodin. Muoto antaa musiikilliseen sävellykseen yhtenäisyyden, yhtenäisyyden ja tasapainon tunteen.
10. Lauseke: Ilmaisu kattaa kaikki musiikilliset elementit, jotka toimivat yhdessä välittääkseen musiikille tarkoitettuja tunteita, tunnelmia ja tunteita. Se sisältää muusikoiden tekemiä tulkintoja ja esitysvalintoja herättääkseen musiikkikappaleen eloon.