Esi-islamilainen musiikki :Ennen islamin tuloa Arabian niemimaalla ja sitä ympäröivillä alueilla soitettiin erilaisia musiikkimuotoja. Näihin kuuluivat runolaulut, perinteiset laulut ja musiikki-instrumentit, kuten oud (luutun kaltainen soitin) ja daf (runkorumpu).
Islamilaisen kulttuurin vaikutus :Islamin nousun myötä 700-luvulla uskonnollinen musiikki nousi merkittäväksi osaksi arabialaista musiikkia. Kutsu rukoukseen (adhan), jonka muezzin lausui minareetista, muodostui erilliseksi musiikilliseksi muodoksi. Islamilainen hartausmusiikki, kuten qawwali ja nasheeds, kehittyivät ja levisivät kaikkialla muslimimaailmassa.
Arabien vaikutusvallan leviäminen :Kun arabikalifaatit laajenivat Umayyad- ja Abbasid-dynastioiden aikana, he kohtasivat ja omaksuivat erilaisia musiikillisia perinteitä valloittamilta alueilta, mukaan lukien Persia, Pohjois-Afrikka ja Bysantin valtakunta. Näistä kulttuureista peräisin olevat elementit, kuten hienostuneet melodiajärjestelmät, rytmiset kuviot ja instrumentit, kuten qanun (kynitty kanteli) ja nay (ruokohuilu), integroitiin arabialaiseen musiikkiin.
Kulttuurikeskukset :Suurista kaupungeista, kuten Bagdadista, Damaskuksesta, Kairosta ja Cordobasta, tuli kulttuurikeskuksia, joissa muusikot ja tutkijat kukoistivat. Tuomiot holhosivat musiikkia, ja muusikoita käytettiin usein hoviviihdyttäjinä. Tämä johti musiikin teorian, sävellyksen ja esityksen kehitykseen.
Sufi-musiikki :Sufi-mystiikka, islamin henkinen haara, näytteli keskeistä roolia arabialaisen musiikin muovaamisessa. Sufi-musiikki, jolle on usein ominaista hurmioitunut laulaminen, rummuttaminen ja hengelliset runot, nousi esiin keinona saada yhteys jumalalliseen. Sufi-musiikkitapaamisista (sama) tuli suosittuja ja vaikutusvaltaisia, mikä myötävaikutti erilaisten musiikkigenrejen kehittymiseen.
Suullinen perinne :Suuri osa arabialaisesta musiikista välitettiin suullisesti aina 1800-luvulle asti, jolloin nuottijärjestelmiä alettiin käyttää laajemmin. Tämä suullinen perinne mahdollisti improvisoinnin ja alueelliset vaihtelut, mikä johti arabialaisen musiikin rikkaaseen monimuotoisuuteen eri alueilla.
Nykyajan vaikutteet :Nykyaikana arabialainen musiikki on saanut vaikutteita länsimaisesta klassisesta musiikista, jazzista ja populaarimusiikista ympäri maailmaa. Vaikka perinteisiä muotoja vaalitaan edelleen, nykytaiteilijat kokeilevat uusia ääniä, soittimia ja tyylejä, mikä johtaa elävään ja jatkuvasti kehittyvään musiikkimaisemaan.
Kaiken kaikkiaan arabialaisen musiikin kehitys on seurausta erilaisten kulttuuristen, uskonnollisten ja taiteellisten tekijöiden lähentymisestä historian aikana, mikä osoittaa alueen musiikillisen perinnön monimuotoisuuden ja rikkauden.