Perkussiivinen luonto :Pianon perkussiivinen luonne salli ragtime-muusikoiden luoda genren kannalta välttämättömiä rytmikavoimia ja synkopointeja. Pianistit voisivat käyttää staccatoa, aksentoituja nuotteja tuottaakseen tunnusomaisen "räjähdysmäisen" äänen ja korostaakseen outoja rytmejä.
Dynaaminen alue :Pianon dynaaminen alue, joka pystyy tuottamaan sekä pehmeitä että kovia ääniä, antoi ragtime-muusikoille mahdollisuuden saavuttaa hienovaraisia vivahteita soittamisessaan. Ne pystyivät luomaan kontrasteja vasemman käden monimutkaisten synkopoitujen rytmien ja oikean käden lyyristen melodioiden välille.
Improvisaatiojoustavuus :Ragtime rohkaisi paljon improvisaatioon. Pianon monipuolisuus antoi muusikoille mahdollisuuden kokeilla erilaisia kuvioita, muunnelmia ja koristeita paikan päällä. Tämä improvisaatiovapaus oli keskeinen ragtimen olemuksessa.
Saatavuus ja saatavuus :Pianot olivat suhteellisen helposti muusikoiden saatavilla, varsinkin verrattuna muihin soittimiin tuona aikana. Heidän läsnäolonsa kodeissa, salongeissa ja julkisissa tiloissa teki niistä kätevän valinnan ragtime-esityksiä ja sävellyksiä varten.
Sopeutuvuus eri asetuksiin :Ragtimen suosio vei sen katujen kulmista saleihin, teattereihin ja konserttisaleihin. Pianon sopeutumiskyky erilaisiin asetelmiin mahdollisti ragtimen ylittämään rajoja ja vetoamaan laajempaan yleisöön.
Kulttuurikonteksti :Pianolla oli merkittävä kulttuurinen merkitys afrikkalaisamerikkalaisissa yhteisöissä ragtimen syntyaikana. Se toimi koulutuksen ja hienostuneisuuden symbolina, ja sitä käytettiin usein keinona jakaa kulttuuriperintöä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että pianon perkussiivinen luonne, dynaaminen alue, saavutettavuus, improvisaatiojoustavuus ja sopeutumiskyky tekivät siitä suosituimman instrumentin ragtime-musiikkiin. Siitä tuli olennainen osa genren kehitystä, ilmaisua ja kulttuurista vaikutusta.