1. Melodiset riffit: Pasuuna voi ottaa roolin tuottamaan huimia ja dissonanttisia melodioita, jotka kietoutuvat raskaiden kitarariffien kanssa. Pasuunasoolot tai vastamelodiat voivat lisätä musiikkiin aavemaista ja melankolista tunnelmaa.
2. Pienikokoinen tuki: Pasuunan alempaa rekisteriä hyödyntämällä se voi vahvistaa raskaita, matalan tason taajuuksia. Pasuunan ääni voi luonnollisesti sulautua bassokitaroihin ja antaa musiikille lisäpainoa.
3. Glissandot ja ankarat sävyt: Pasuunan kyky soittaa glissandoja ja tuottaa ankaria, vääristyneitä ääniä voi myötävaikuttaa death metalin intensiteettiin ja aggressiivisuuteen. Pasuunaosat voivat korostaa rikkoutumisten vaikutusta ja lisätä musiikkiin kaaosta.
4. Atonaaliset elementit: Atonaalisen ja laajennetun tekniikan, kuten multifoniikan ja dian äärimmäisen käytön, hyödyntäminen pasuunassa voi luoda hämmentävän ja ristiriitaisen tunnelman, joka sopii hyvin death metalin hämmentävään luonteeseen.
5. Dynaamiset kontrastit: Pasuuna voi tarjota dynaamisia kontrasteja vaihtamalla kovaäänisen, vääristyneen soiton ja hiljaisempien, herkempien osien välillä. Tämä dynaaminen alue voi lisätä musiikkiin syvyyttä ja emotionaalista vaikutusta.
Pasuunan liittäminen death metal -yhtyeeseen vaatii viime kädessä kokeellista ja luovaa laulunkirjoitusta, joka työntää perinteisen instrumentoinnin rajoja. Harkitun sovituksen ja äänisuunnittelun avulla pasuunasta voi tulla ainutlaatuinen ja mukaansatempaava elementti, joka täydentää death metal -musiikin aggressiivisuutta ja raskautta.