1. Ragtime Roots :
- Ragtimea pidetään stride-pianon edeltäjänä.
- Molemmat genret syntyivät samalta ajanjaksolta, 1890-luvulla ilmaantui ragtime ja 1910-luvulla stridepiano.
- Molemmat hyödyntävät synkopoituja rytmejä ja luovat elävän ja energisen soundin.
2. Kävelevä basso :
- Stride pianolle on ominaista sen näkyvä "kävelevä" bassolinja, joka on luotu vasemmalla kädellä.
- Ragtimessa käytetään usein myös kävelevää bassolinjaa, mutta se on yleensä rakenteeltaan yksinkertaisempi kuin stride-piano.
3. Oikean käden tekniikat :
- Stride-pianossa on hienostunut oikean käden käyttö, johon kuuluu sekoitus yhden nuotin melodioita, oktaaveja ja sointuja.
- Ragtime luottaa enemmän oikean käden arpeggioituihin sointuihin, vaikka se voi sisältää myös oktaavisointuja.
4. Jazzin vaikutus :
- Stride piano vaikutti voimakkaasti varhaisen jazzin kehitykseen. Monista ragtime- ja stridepianisteista tuli jazzin vaikutusvaltaisia hahmoja, kuten James P. Johnson, Fats Waller ja Duke Ellington.
- Stride-pianotekniikat ja rytmiset konseptit kietoutuivat varhaiselle jazzille ominaiseen improvisaatioon ja vuorovaikutukseen.
5. Swing Feel :
- Sekä stride pianossa että ragtimessa on svengaava rytmi. Stride-pianon rytmipohjaa pidetään kuitenkin yleensä johdonmukaisempana ja ajavampana kuin ragtime.
6. Improvisaatio :
- Stride piano sisältää usein osioita, joissa pianisti improvisoi, koristelee melodioita ja luo muunnelmia teoksen teemoista.
- Improvisaatio on jazzin ydinelementti, ja se on vähemmän yleistä perinteisessä ragtimessa, joka pyrkii pysymään lähempänä alkuperäistä sävellystä.
7. Siirtyminen ja evoluutio :
- Stride piano voidaan nähdä siirtymägenrenä ragtimen ja jazzin välillä.
- Se otti ragtimen synkopoidut rytmit ja lisäsi jazz-maisia elementtejä, kuten improvisaatiota ja monimutkaisempaa harmonista kieltä.
- Joillakin stridepianisteilla, kuten Willie "The Lion" Smithillä, oli tärkeä rooli askelpianon ja swing-ajan jazzin välisen kuilun kuromisessa.
Kaiken kaikkiaan stride piano ammentaa inspiraatiota ragtimesta ja vaikutti jazzpianon kehitykseen. Siinä yhdistyvät ragtimen energiset synkopoinnit improvisatiiviseen luontoon ja jazzharmonioihin, jolloin syntyy elävä ja jännittävä pianonsoittotyyli.