Tässä on tarkempi kuvaus prosessista:
1. Nimijono :Kun kitaran kieliä naputetaan, se värisee edestakaisin. Tämä värähtely saa nauhan liikkumaan poimintakelan magneettikentän läpi.
2. Sähkösignaalin luominen :Kun merkkijono liikkuu magneettikentän läpi, se luo muuttuvan magneettikentän. Tämä muuttuva magneettikenttä indusoi sähkövirran ottokelaan. Sähköisen signaalin voimakkuus riippuu magneettikentän voimakkuudesta ja nauhan liikkumisnopeudesta.
3. Signaalin vahvistaminen :Poimintakelan sähköinen signaali on erittäin heikko, joten sitä on vahvistettava ennen kuin se voidaan kuulla. Kitaravahvistin vahvistaa signaalin ja lähettää sen kaiuttimiin.
4. Signaalin muuntaminen takaisin ääneksi :Kaiuttimet muuttavat sähköisen signaalin takaisin ääneksi väristämällä kalvoa. Kalvo värähtelee ilmaa, mikä luo ääniaaltoja, jotka voimme kuulla.
Sähkökitaran sävy määräytyy useiden tekijöiden mukaan, mukaan lukien mikrofonien tyyppi, vahvistin ja kitaran runko. Eri mikrofoneilla on erilaiset magneettiset vahvuudet ja käämityskuviot, jotka tuottavat erilaisia ääniä. Vahvistin vaikuttaa myös sävyyn lisäämällä säröä, kaikua ja muita tehosteita. Kitaran runko vaikuttaa myös sävyyn resonoimalla kielten värähtelyjen kanssa.
Sähkökitarat ovat monipuolisia soittimia, joilla voidaan soittaa monenlaisia musiikkilajeja. Ne ovat suosittuja rockissa, bluesissa, jazzissa ja kantrimusiikissa.