2. Näppäimistö: Fortepianolla oli kapeampi kosketin kuin nykyaikaisessa pianossa, ja siinä oli vähemmän koskettimia. Avaimet oli järjestetty yhteen kerrokseen ja ne olivat pituudeltaan lyhyempiä. Fortepianon mustat näppäimet tehtiin tyypillisesti eebenpuusta tai muusta tummasta puusta, kun taas valkoiset näppäimet tehtiin norsunluusta tai luusta.
3. Toimintamekanismi :Fortepianon toimintamekanismi oli erilainen kuin nykyaikaisen pianon. Siinä käytettiin vasaramekanismia, jossa pienet vasarat osuivat kieleen, kun näppäintä painettiin. Fortepianon vasaroilla oli kuitenkin vähemmän vipuvoimaa ja ne vaativat enemmän voimaa äänen tuottamiseen verrattuna moderniin pianotoimintaan.
4. Merkkijonojärjestelyt :Fortepianossa oli kielet, jotka oli venytetty metallikehyksen päälle. Kielet ryhmiteltiin pareittain tai kolmeen, ja jokaisella nuotilla oli oma merkkijono. Tämä sovitus tunnettiin nimellä "kuoro" tai "yksisaunakieli".
5. Äänentuotanto: Fortepiano tuotti pehmeämmän ja vähemmän voimakkaan äänen verrattuna moderniin pianoon. Vasarat oli päällystetty nahalla, mikä tuotti pehmeämmän sävyn. Lisäksi fortepianossa ei ollut vaimennusmekanismia, mikä tarkoitti, että kielet jatkoivat värähtelyä näppäimen vapauttamisen jälkeen tuottaen jatkuvan resonanssin.
6. Poljinmekanismi :Varhaisilla fortepianoilla ei ollut polkimia. Myöhemmin esiteltiin yksi vaimenninpoljin, joka painettuna nostaisi kaikki vaimentimet kielistä, antaen ne värähtelemään vapaasti ja tuottamaan ylläpitävän vaikutuksen.
7. Kotelon suunnittelu: Fortepianossa oli puinen kotelo, joka sisälsi kaikulaudan ja toimintamekanismin. Kotelo oli usein koristeltu monimutkaisella intarsialla, viiluilla tai maalilla.
8. Jalkojen suunnittelu :Fortepianon jalat on tyypillisesti sorvattu tai veistetty koristeellisella tyylillä, mikä kuvastaa aikakauden koristeellista estetiikkaa.
Ajan myötä fortepiano kehittyi ja sisälsi useita parannuksia, mikä johti lopulta nykyaikaisen pianon kehittämiseen sellaisena kuin sen nykyään tunnemme.