1. Bongo-rummut ovat peräisin Kuubasta ja ovat osa afrokuubalaista musiikkiperinnettä.
2. Nimi "bongo" on johdettu bantun sanasta "mbongo", joka tarkoittaa "eläimen ihoa".
3. Perinteiset bongot koostuvat kahdesta erikokoisesta tynnyristä, jotka on tyypillisesti valmistettu kovapuusta (yleensä tammi tai mahonki), joiden avoimien päiden päälle on venytetty eläinten nahat (usein vuohennahka).
4. Suurempaa rumpua kutsutaan "hembraksi" (naaras) ja pienemmäksi "machoksi" (uros).
5. Bongoja pelataan käsin, ja pelaaja käyttää erilaisia tekniikoita erilaisten äänien luomiseen, mukaan lukien avoimet äänet, vaimennettuja ääniä, iskuja ja heittoja.
6. Bongo-rumpuja käytetään yleisesti latinalaisessa musiikissa, kuten salsa, merengue, son, cha-cha-chá ja rumba.
7. Bongo-rummut ovat löytäneet tiensä myös muihin musiikkityyleihin, kuten jazziin, rockiin ja popiin, ja niitä käytetään usein lyömäsoittimina erilaisissa musiikkiyhtyeissä.
8. Huomattavia bongo-soittajia ovat Mongo Santamaría, Carlos "Patato" Valdés, Richard "Richie" Flores ja Giovanni Hidalgo, jotka ovat kaikki edistäneet merkittävästi bongo-rumpujen soittamista.
9. Bongojen koko voi vaihdella, sillä suurempi hembra-rumpu on tyypillisesti halkaisijaltaan noin 7-8 tuumaa ja macho-rumpu noin 6-7 tuumaa.
10. Bongo-rumpuja ei käytetä vain musiikkiesityksissä, vaan ne toimivat myös tärkeinä kulttuurisymboleina monissa afrokuubalaisyhteisöissä, jotka edustavat näiden yhteisöjen rikasta perintöä ja perinteitä.