1. Resonanssi :Instrumentin muoto ja koko määräävät sen resonanssitaajuudet. Kun soitinta soitetaan, sen sisällä oleva ilma värähtelee näillä taajuuksilla, mikä tuottaa soittimelle ominaisen äänen. Huilut ovat pitkiä, ohuita putkia, joissa on suhteellisen pieniä reikiä, kun taas tuubat ovat suuria, kartiomaisia soittimia, joissa on leveät kellot. Nämä erilaiset muodot ja koot johtavat erilaisiin resonanssitaajuuksiin ja siten erilaisiin äänenlaatuihin.
2. Embouchure :Embouchure on osa instrumenttia, jota soitin käyttää äänen tuottamiseen. Huilun tapauksessa pelaaja puhaltaa ilmaa pienen reiän läpi, jota kutsutaan embouchure-reikään, mikä saa huilun sisällä olevan ilman värähtelemään ja tuottamaan ääntä. Tubasoitin puolestaan käyttää suukappaletta, joka työnnetään suuhun, ja pelaajan huulet värähtelevät suukappaletta vasten äänen tuottamiseksi. Näiden soittimien erilaiset embouchuurit tuottavat erilaisia ääniominaisuuksia.
3. Materiaalit :Myös soittimen valmistukseen käytetyt materiaalit voivat vaikuttaa sen äänenlaatuun. Huilut on tyypillisesti valmistettu metallista, kuten hopeasta, kullasta tai platinasta. Tubit on tyypillisesti valmistettu messingistä. Näiden metallien erilaiset tiheydet ja akustiset ominaisuudet edistävät näiden instrumenttien ainutlaatuisia ääniä.
4. Pelitekniikat :Soittimen soittotapa voi myös vaikuttaa sen soundiin. Huiluja soitetaan puhaltamalla ilmaa soittimen reikien poikki eri nuottien luomiseksi, kun taas tuubaa soitetaan painamalla venttiileitä instrumentin putken pituuden muuttamiseksi ja eri nuottien tuottamiseksi. Näissä soittimissa käytetyt erilaiset soittotekniikat tuottavat erilaisia ääniominaisuuksia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että huilujen ja putkien tuottamat erilaiset äänet ovat seurausta useiden tekijöiden yhdistelmästä, mukaan lukien niiden suunnittelu, materiaalit, embouchures ja soittotekniikat.