- Kitara :Yksi tunnetuimmista jousisoittimista, jolle on ominaista sen kuusi kieltä ja kaula. Akustiset kitarat käyttävät rungon resonanssia äänen vahvistamiseen, kun taas sähkökitarat käyttävät mikrofoneja kielten värähtelyjen muuntamiseen vahvistimen kautta vahvistetuiksi sähköisiksi signaaleiksi.
- Viulu :Klassisessa musiikissa yleisesti käytetty korkeatasoinen kielisoitin. Viuluissa on neljä kieltä ja niitä soitetaan jousella. Ne tuottavat täyteläisen, lämpimän sävyn.
- Sello :Viuluperheen suurempi jäsen, selloa soitetaan istumalla instrumentti jalkojen välissä. Selloissa on neljä kieltä viulua alempana viritettynä, mikä johtaa syvempään ja pehmeämpään soundiin.
- Dontrabasso :Viuluperheen suurin kielisoitin, kontrabasso tuottaa alhaisimmat sävelkorkeudet. Sitä käytetään usein orkestereissa, jazzissa ja bluegrass-musiikissa.
- Viola :Altoviulu on kooltaan ja muodoltaan samanlainen kuin viulu, mutta sen mitat ovat hieman suuremmat, ja sen äänenkorkeus on viulua matalampi ja sävy on pehmeämpi. Sitä käytetään yleisesti orkesterimusiikissa.
- harppu :Kolmion muotoinen soitin, jossa on useita kieliä kehystettynä. Harppuja soitetaan naputtamalla jousia sormilla pehmeän, herkän äänen luomiseksi.
- Banjo :Pyöreärunkoinen kielisoitin, banjossa on viisi kieltä ja se yhdistetään usein folkiin, bluegrassiin ja kantrimusiikkiin. Sitä soitetaan naputtamalla jousia sormilla tai hakilla.
- Ukulele :Pieni, kitaramainen soitin neljällä kielellä, alun perin Havaijilta. Ukuleleja on erikokoisia, kuten sopraano, konsertti, tenori ja baritoni, joista jokaisella on hieman erilainen sävyalue.
- Mandoliini :Jousisoitin, jossa on päärynän muotoinen runko ja kahdeksan kielen järjestystä neljään pariin. Se on suosittu folkissa, bluegrassissa ja klassisessa musiikissa.
- Luutto :Historiallinen kielisoitin, jossa on syvä, pyöreä runko ja useita kieliä järjestettyinä (joissa kieliryhmät soitetaan yhdessä). Luuttia käytettiin laajalti renessanssin ja barokin aikana.