Jotkut varhaisimmista trumpeteista löydettiin muinaisessa Egyptissä ja Mesopotamiassa, noin 2000 eaa. Nämä varhaiset trumpetit valmistettiin metallista, kuten pronssista tai kuparista, ja niitä käytettiin sotilaallisiin tarkoituksiin, kuten hyökkäyksen soitamiseen taisteluun.
Trumpetteja käytettiin myös muinaisessa Kreikassa ja Roomassa, ja ne yhdistettiin usein uskonnollisiin seremonioihin ja rituaaleihin. Kreikkalainen trumpetti tunnettiin salpinxina, kun taas roomalainen trumpetti tunnettiin tuubana.
Trumpetin käyttöä jatkettiin keskiajan ja renessanssin ajan, ja sen suunnittelu ja rakentaminen kehittyivät vähitellen. 1600-luvulle mennessä trumpetista oli tullut kehittyneempi soitin, jonka venttiilit mahdollistivat laajemman valikoiman nuotteja.
Moderni trumpetti kehitettiin 1800-luvulla, kun siihen lisättiin neljäs venttiili ja messinkiä käytettiin rakennusmateriaalina. Tämä helpotti trumpetin soittamista ja mahdollisti suuremman valikoiman nuotteja.
Trumpetista on sittemmin tullut suosittu soitin monissa musiikin genreissä, mukaan lukien jazz, klassinen, rock ja pop. Se on monipuolinen soitin, jota voidaan käyttää sekä soolo- että yhtyesoittoon.
Nykyään trumpetti on yksi maailman eniten soitetuista soittimista, ja se on edelleen tärkeä osa monia musiikillisia perinteitä.