- Sävy: Runoilija kuvailee metsän säveliä "selkeiksi ja teräviksi", kun taas morsiuslaulut ovat "pehmeitä ja matalia", ja kehtolaulut ovat "suloisia ja lempeitä". Tämä viittaa siihen, että metsän sävelet ovat virkistävämpiä ja virkistävämpiä, kun taas morsiuslaulut ja kehtolaulut rauhoittavat ja rauhoittavat.
- Rytmi: Metsän säveliä kuvataan "villiksi ja vapaaksi", kun taas morsiuslaulut ja kehtolaulut ovat "mitattuja ja säännöllisiä". Tämä viittaa siihen, että metsän sävelet ovat spontaaneja ja arvaamattomia, kun taas morsiuslaulut ja kehtolaulut ovat jäsenneltympiä ja ennakoitavampia.
- Tarkoitus: Metsän säveliä kuvataan "ilonlauluksi", kun taas morsiuslauluja "rakkauden lauluksi" ja kehtolauluja "rauhan lauluksi". Tämä viittaa siihen, että metsän nuotit on tarkoitettu inspiroimaan onnea ja jännitystä, kun taas morsiuslaulujen ja kehtolaulujen on tarkoitus inspiroida rakkautta ja rauhaa.
- Yleinen vaikutus: Runoilija päättelee lopulta, että metsäsävelet ovat "kaikkien suloisinta musiikkia", mikä viittaa siihen, että ne ovat voimakkaampia ja liikuttavampia kuin morsiuslaulut ja kehtolaulut. Tämä viittaa siihen, että runoilija pitää metsän luonnon kauneutta inspiroivampana ja merkityksellisempänä kuin inhimillisen rakkauden kauneutta tai lapsuuden viattomuutta.